WCAG 2.1-ohjeistus - SaittiTohtori.fi

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.1

Tämä selvitys WCAG-ohjeistuksesta on muokattu W3C-konsortion kehittämästä ja ylläpitämästä WCAG 2.1 ohjeistuksesta, johon kyseisellä organisaatiolla on täysi tekijänoikeussuoja. Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1 | W3C Recommendation (21 September 2023) »
Suomenkielisen käännöksen on toteuttanut Kehitysvammaliitto ry.
SaittiTohtori on digipalveluiden monitorointi- ja optimointipalveluiden lisäksi myös saavutettavuusauditoinnin asiantuntijayritys, joka on kehittää mm. omaa tekoälyyn perustuvaa automaattisen WCAG-auditoinnin teknologiaa.

Laitetaan yhdessä digipalvelusi saavutettavuus kuntoon
Jyri Hokkinen, myyntijohtaja
041 481 3320

Sisällysluettelo

Johdanto

0.1. Tämän sivun linkityksestä ja termeistä

Tältä sivulta ulos johtavien linkkien perään on lisätty kaksinkertainen kulmalainausmerkki (»). Ulos johtavat linkit aukeavat selaimessa uudelle välilehdelle. Muut (pelkästään alleviivatut) linkit ovat sivun sisäisiä. Sisällysluettelon linkit ovat alleviivaamattomia.

Luvussa 6 on WCAG-ohjeistukseen liittyvä keskeinen sanasto. Tekstikappaleissa termeihin on pyritty tekemään sisäisiä linkkejä niiden esiintyessä ensimmäisiä kertoja.

0.2 WCAG 2:n taustaa

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.1 (WCAG 2.1) määrittelee, kuinka verkkosisällöstä tehdään saavutettavuudeltaan parempaa henkilöille, joilla on vammoja tai rajoitteita. Saavutettavuus koskee laajaa joukkoa vammoja ja rajoitteita, muun muassa näkö-, kuulo-, kognitiivisia, kielellisiä ja fyysisiä rajoitteita, puhevammoja, oppimisvaikeuksia sekä neurologisia sairauksia. Huolimatta siitä, että ohjeet kattavat laajan joukon haittoja, ne eivät pysty huomioimaan kaikentyyppisiä tai -tasoisia vammoja ja rajoitteita eikä niiden yhdistelmiä. Nämä ohjeet auttavat tekemään verkkosisällöstä käytettävämpää myös ikääntyneille henkilöille, joiden toimintakyky muuttuu vanhenemisen myötä.
WCAG-ohjeistuksen mukaisesti toteutetut digipalvelut ovat helppoja ja selkeitä käyttää aivan kaikille, joten ohjeistuksen noudattaminen kannattaa, vaikka laki ei siihen velvoittaisikaan.

WCAG 2.1 on kehitetty W3C:n » toimintaohjeen mukaisesti yhteistyössä eri puolilta maailmaa olevien yksityishenkilöiden ja organisaatioiden kanssa. Työn tavoitteena on ollut tuottaa verkkosisällön saavutettavuudesta yhteinen standardi, joka vastaa kansainvälisesti yksityishenkilöiden, organisaatioiden ja hallinnon tarpeisiin. WCAG 2.1 on tarkoitettu käytettäväksi automatisoidun testin ja ihmisen suorittaman arvioinnin yhdistelmänä.

0.3 WCAG 2 -ohjeistuksen tasot

WCAG-ohjetta käyttävät monenlaiset yksilöt ja yhteisöt, mm. verkkosuunnittelijat, sovelluskehittäjät, päättäjät, hankintavastaavat, opettajat ja opiskelijat. Jotta tämän kohdeyleisön vaihteleviin tarpeisiin vastattaisiin, ohjeistusta tarjotaan useilla eri tasoilla. Ohjeistus käsittää periaatteita, yleisiä ohjeita, testattavia onnistumiskriteereitä, monipuolisen kokoelman riittäviä tekniikoita ja neuvoa-antavia tekniikoita sekä dokumentoituja tyypillisiä virheitä esimerkein, resurssilinkein ja koodein varustettuna.

Periaatteet – Ylimmällä tasolla olevat neljä periaatetta muodostavat verkkosaavutettavuuden perustan: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus.
Havaittavuus – Tiedon ja käyttöliittymäkomponenttien on oltava käyttäjille esitettävissä tavoilla, jotka he voivat havaita. Tämä tarkoittaa, että käyttäjien on kyettävä havaitsemaan esitettävät tiedot (se ei voi olla näkymätön kaikille aisteille).
Hallittavuus – Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin on oltava hallittavissa. Tämä tarkoittaa, että käyttäjien on voitava käyttää käyttöliittymää (rajapinta ei voi edellyttää vuorovaikutusta, jota käyttäjä ei voi suorittaa).
Ymmärrettävyys – Tiedon ja käyttöliittymän toiminnan tulee olla ymmärrettävää. Tämä tarkoittaa, että käyttäjien on kyettävä ymmärtämään tiedot sekä käyttöliittymän toiminta.
Toimintavarmuus – Sisällön pitää olla riittävän toimintavarma, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia, mukaan lukien avustavat teknologiat. Tämä tarkoittaa, että käyttäjien on voitava päästä käsiksi sisältöön tekniikan kehittyessä.

Ohjeet – Periaatteiden tason alapuolella ovat ohjeet. Laaditut 13 ohjetta tarjoavat sisällöntuottajille työskentelyn perustavoitteet, jotta tuotettu sisältö olisi saavutettavaa henkilöille, joilla on jokin vamma tai rajoite. Ohjeet eivät ole testattavia, mutta ne tarjoavat puitteet ja yleiset tavoitteet, jotka auttavat sisällöntuottajia ymmärtämään onnistumiskriteereitä ja soveltamaan tekniikoita paremmin
Onnistumiskriteerit – Jokaiselle ohjeelle on laadittu testattavia onnistumiskriteereitä, jotta WCAG-ohjeistusta voidaan käyttää silloin, kun vaatimusten määrittely ja ohjeidenmukaisuuden testaus ovat välttämättömiä, kuten esimerkiksi määrittelydokumentaatiossa, hankinnoissa, säädöksissä ja sopimuksissa. Jotta erilaisten sidosryhmien ja tilanteiden tarpeisiin voitaisiin vastata, on ohjeiden noudattamiselle määritelty kolme tasoa: A (matalin), AA ja AAA (korkein).
Riittävät ja neuvoa-antavat tekniikat – Työryhmä on myös vahvistanut laajan joukon tekniikoita jokaiselle ohjeelle ja onnistumiskriteerille. Tekniikat ovat informatiivisia ja jakautuvat kahteen kategoriaan: riittäviin ja neuvoa-antaviin. Neuvoa-antavat tekniikat ylittävät yksittäisten onnistumiskriteerien vaatimukset ja tarjoavat sisällöntuottajille mahdollisuuden noudattaa ohjeita paremmin. Jotkin neuvoa-antavista tekniikoista käsittelevät sellaisia saavutettavuuden esteitä, joita testattavat onnistumiskriteerit eivät kata. Tapauksissa, joissa tyypilliset epäonnistumiset ovat tunnettuja, ne on myös dokumentoitu.

Ohjeistuksen eri tasot (periaatteet, ohjeet, onnistumiskriteerit sekä riittävät ja neuvoa-antavat tekniikat) toimivat yhdessä opastaen tekemään verkkosisällöstä paremmin saavutettavaa. Sisällöntuottajia rohkaistaan tarkastelemaan ja soveltamaan kaikkia tasoja mahdollisuuksiensa mukaisesti, mukaan lukien neuvoa-antavat tekniikat, jotta voitaisiin parhaiten vastata mahdollisimman laajan käyttäjäjoukon tarpeisiin.

On syytä huomata, että korkeimmankaan tason (AAA) ohjeita noudattava sisältö ei ole saavutettavaa kaikille käyttäjille, joilla on jonkin tyyppinen tai jonkinasteinen vamma, rajoite tai niiden yhdistelmä erityisesti kognition, kielen ja oppimisen alueilla. Sisällöntuottajia rohkaistaan ottamaan huomioon koko tekniikoiden valikoima, mukaan lukien neuvoa-antavat tekniikat, sekä lisäksi etsimään asiaan liittyviä neuvoja nykyisistä hyvistä käytännöistä varmistaakseen, että verkkosisältö on mahdollisimman saavutettavaa tälle yhteisölle. Metatieto voi auttaa käyttäjiä löytämään heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvaa sisältöä.

0.4 WCAG 2.1:tä täydentävä dokumentaatio

WCAG 2.1 -dokumentti on suunniteltu vastaamaan muuttumattoman, viitattavissa olevan teknisen standardin tarpeeseen. Muu, täydentävä dokumentaatio perustuu WCAG 2.1:een. Täydentävän dokumentaation tarkoituksena on päivitettävissä olevalla tavalla kuvata esimerkiksi sitä, miten WCAG:ta voi soveltaa uusissa teknologioissa. Täydentävä dokumentaatio sisältää:

How to Meet WCAG 2.1 » – Mukautettavissa oleva WCAG 2.0:n pikaopas, joka sisältää kaikki ohjeet, onnistumiskriteerit ja tekniikat. Pikaopas on tarkoitettu sisällöntuottajien työkaluksi verkkosisältöjen kehittämisessä ja arvioimisessa. Oppaassa on sisältöä WCAG 2.0:sta ja WCAG 2.1:stä, ja sitä voi suodattaa monella tavalla, mikä auttaa keskittymään olennaiseen sisältöön.
Understanding WCAG 2.1 » – Opas WCAG 2.1:n ymmärtämiseen ja käyttöönottoon. Jokaiselle ohjeelle, onnistumiskriteerille ja avainkohdalle on saatavilla lyhyt ”Understanding”-dokumentti.
Techniques for WCAG 2.1 » – Kokoelma tekniikoita ja tyypillisiä virheitä koottuna erillisiin dokumentteihin, jotka sisältävät kuvauksen, esimerkkejä, koodia ja testejä.
The WCAG Documents » – Diagrammi ja kuvaus teknisten dokumenttien keskinäisistä suhteista ja linkityksistä.

Katso Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) Overview », joka sisältää kuvauksen WCAG 2.0 -tukimateriaalista, esimerkiksi WCAG 2 -koulutusmateriaaleja. Lisämateriaalit, jotka käsittelevät sellaisia aiheita kuin verkkosaavutettavuuden liiketoiminnallinen merkitys, toimeenpanosuunnitelma verkkopalveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi ja saavutettavuuden toimintalinjaukset, on lueteltu sivulla WAI Resources ».

0.5 Vaatimukset WCAG 2.1:lle

WCAG 2.1 täyttää WCAG 2.1:n kehitystyölle asetetut vaatimukset », jotka puolestaan ovat periytyneet WCAG 2.0 -ohjeistuksen vaatimuksista. Vaatimukset antavat suuntaviivat ohjeistuksen rakenteelle ja takaavat taaksepäin yhteensopivuuden. Työryhmä käytti onnistumiskriteereille myös epävirallisempaa kriteeristöä taatakseen, että kriteerit vastaavat tyyliltään ja ominaisuuksiltaan WCAG 2.0:n kriteerejä. Nämä vaatimukset asettivat rajat sille, mitä voitiin sisällyttää WCAG 2.1 -ohjeisiin. Rajojen asettaminen oli tärkeää dokumentin luonteen säilyttämiseksi WCAG 2:n päivitysversiona.

0.6 Ero WCAG 2.0:aan

WCAG 2.1:n lähtökohtaisena tavoitteena oli parantaa saavutettavuutta kolmelle merkittävälle ryhmälle: henkilöille, joilla on oppimisen ja ymmärtämisen ongelmia tai kognitiivisia rajoitteita, heikkonäköisille sekä henkilöille, joilla on mobiililaitteiden käyttöön liittyviä rajoitteita. Monia näihin tarpeisiin vastaavia keinoja ehdotettiin ja arvioitiin, ja tietty valikoima päätyi työryhmän työstettäväksi. WCAG 2.0:n muodolliset vaatimukset, selkeys ja vaikuttavuus sekä käytettävissä oleva aika määrittivät, mitkä onnistumiskriteerit valikoituivat tähän versioon. Työryhmän näkemyksen mukaan WCAG 2.1 parantaa verkkosisällön saavutettavuusohjeistusta kaikilla näillä alueilla, mutta korostaa, että nämä ohjeet eivät kata kaikkia käyttäjien tarpeita.

WCAG 2.1 pohjautuu WCAG 2.0 -ohjeistukseen ja on taaksepäin yhteensopiva sen kanssa. Tämä tarkoittaa, että verkkosivut, jotka noudattavat WCAG 2.1:tä, noudattavat myös WCAG 2.0:aa. Verkkosivustojen tuottajat, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan WCAG 2.0:aa, voivat päivittää sisältönsä WCAG 2.1:n mukaiseksi ilman, että WCAG 2.0 -ohjeistuksen mukaisuus menetetään. Sivustojen tuottajien, jotka noudattavat molempia ohjeistuksia, on syytä ottaa huomioon seuraavat erot.

0.6.1. WCAG 2.1:n uudet ominaisuudet

WCAG 2.1 laajentaa WCAG 2.0 -ohjeistusta ja tuo uusia onnistumiskriteereitä, määritelmiä niiden noudattamiseksi, ohjeita lisäysten jäsentämiseksi ja muutamia lisäyksiä Ohjeidenmukaisuus-osioon. Aiemman ohjeistuksen pohjalle rakentava lähestymistapa tarkoittaa, että sivustot, jotka noudattavat WCAG 2.1:tä noudattavat myös WCAG 2.0:aa, koska ne täyttävät myös velvoitteet, jotka liittyvät nimenomaan WCAG 2.0 -ohjeistukseen. Saavutettavuusohjetyöryhmä (Accessibility Guidelines Working Group) suosittaa, että sivustot ottaisivat uudeksi tavoitteekseen WCAG 2.1:n, vaikka niiden viralliset velvoitteet koskisivat WCAG 2.0:aa, jotta saavutettaisiin parempi saavutettavuuden taso ja jotta oltaisiin paremmin varautuneita tuleviin säännösten muutoksiin.

Seuraavat onnistumiskriteerit ovat uusia WCAG 2.1:ssä:

1.3.4. Asento (AA)
1.3.5. Määrittele syötteen tarkoitus (AA)
1.3.6. Määrittele tarkoitus (AAA)
1.4.10. Responsiivisuus (AA)
1.4.11. Ei-tekstuaalinen kontrasti (AA)
1.4.12. Tekstin välistys (AA)
1.4.13. Sisältö osoitettaessa tai kohdistettaessa (AA)
2.1.4. Yhden merkin pikanäppäimet (A)
2.2.6. Aikakatkaisu (AAA)
2.3.3. Animaatio vuorovaikutuksen yhteydessä (AAA)
2.5.1. Osoitineleet (A)
2.5.2. Osoitinlaitteella tehdyn valinnan peruuttaminen (A)
2.5.3. Nimilappu nimessä (A)
2.5.4. Käyttö liikkeen avulla (A)
2.5.5. Kohteen koko (AAA)
2.5.6. Rinnakkaiset syötemekanismit (AAA)
4.1.3. Tilasta kertovat viestit (AA)

Monet näistä onnistumiskriteereistä viittaavat uusiin termeihin, jotka on myös lisätty sanastoon, ja muodostavat osan velvoittavista onnistumiskriteerien vaatimuksista.

Ohjeidenmukaisuus-osion Kokonaiset sivut -kohtaan on lisätty kolmas huomautus liittyen sivujen eri esitystapoihin, ja optio koneellisesti luettaviin metatietoihin on lisätty Ohjeidenmukaisuutta koskevien väittämien valinnaiseen osaan.

0.6.2. Numerointi WCAG 2.1:ssä

WCAG 2.1:n uudet onnistumiskriteerit on lisätty jokaisen ohjeen loppuun, jotta vältettäisiin sekaannukset ajatellen sivustojen tuottajia, joille taaksepäin yhteensopivuus WCAG 2.0:n kanssa on tärkeää. Näin WCAG 2.0:n onnistumiskriteerien numerointia ei tarvitse muuttaa, mikä olisi ollut pakollista, jos kriteerit olisi lisätty olemassa olevien kriteerien väliin. Tämän vuoksi kriteerejä ei ole enää ryhmitelty ohjeidenmukaisuuden tason mukaan, eli kriteerien järjestys ei enää kerro ohjeidenmukaisuuden tasosta. Vain tason merkintä (A / AA / AAA) kriteerin yhteydessä kertoo tämän. WCAG 2.1 Quick Reference » tarjoaa keinon näyttää kriteerit ryhmiteltynä tason mukaisesti, muiden suodatus- ja järjestämistapojen ohella.

0.6.3. WCAG 2.1:n noudattaminen

WCAG 2.1 käyttää samaa noudattamismallia kuin WCAG 2.0 muutamin lisäyksin, jotka on kuvattu Ohjeidenmukaisuus-osiossa. Tarkoituksena on, että sivustot, jotka noudattavat WCAG 2.1:tä noudattavat myös WCAG 2.0:aa. Tämä tarkoittaa, että ne ovat kaikkien WCAG 2.0:aan viittaavien säännösten mukaisia ja samalla vastaavat paremmin nykyaikaisten verkkosivujen käyttäjien tarpeisiin.

0.7. Saavutettavuusohjeiden uudemmat versiot

Saavutettavuusohjetyöryhmä kehittää WCAG 2.1:n kanssa samanaikaisesti toista huomattavaa päivitystä saavutettavuusohjeisiin. Tämän työn tuloksena on saavutettavuusohjeiden rakenteen merkittävä muutos, mikä ei olisi realistista WCAG 2:n pienen versiopäivityksen yhteydessä. Työssä noudatetaan tutkimukseen perustuvaa, käyttäjälähtöisen suunnittelun menetelmää, jotta lopputulos olisi mahdollisimman tehokas ja joustava ja sisältää sisällöntuotantoon, käyttäjäagenttien tukeen ja sisällöntuotannon työkalujen tukeen liittyviä rooleja. Tämä vaatii monen vuoden työn, joten WCAG 2.1 tarvitaan väliaikaisena toimenpiteenä tarjoamaan päivitettyä saavutettavuusohjeistusta, joka vastaa WCAG 2.0:n julkaisemisen jälkeen tapahtuneeseen verkkosivustojen muutokseen. Työryhmä saattaa kehittää myös muita väliversiota lyhyellä aikavälillä, kuten WCAG 2.2:n, joka tarjoaa lisätukea ennen kuin saavutettavuusohjeiden pääversio valmistuu.

1. Havaittava

Informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää tavoilla, jotka käyttäjä voi havaita.

Ohje 1.1. Tekstivastineet

Tarjoa tekstivastineet kaikelle ei-tekstuaaliselle sisällölle siten, että sisältö voidaan muuttaa muihin tarvittaviin muotoihin, kuten isokokoiseksi tekstiksi, pistekirjoitukseksi, puheeksi, symboleiksi tai yksinkertaisemmaksi kieleksi.

Onnistumiskriteeri 1.1.1. Ei-tekstuaalinen sisältö

(Taso A)

Kaikki käyttäjälle esitettävä ei-tekstuaalinen sisältö on varustettu saman tarpeen täyttävällä tekstivastineella, pois lukien alla luetellut tapaukset.

Käyttöliittymäkomponentit, syöte

Ei-tekstuaalisella sisällöllä on sen tarkoituksen kuvaava nimi, jos se toimii käyttöliittymäkomponenttina tai vastaanottaa käyttäjän syötettä. (Katso onnistumiskriteeri 4.1.2, joka asettaa lisävaatimuksia käyttöliittymäkomponenteille ja käyttäjän syötettä vastaanottavalle sisällölle.)

Aikasidonnainen media

Jos ei-tekstuaalinen sisältö on aikasidonnaista mediaa, tekstivastineet tarjoavat vähintään kuvailevan tunnistetiedon ei-tekstuaalisesta sisällöstä. (Katso ohje 1.2, joka asettaa lisävaatimuksia medialle.)

Testi

Jos ei-tekstuaalinen sisältö on testi tai harjoitus, joka ei olisi tekstinä esitettynä pätevä, tekstivastineet vähintään kuvailevat tunnistettavasti ei-tekstuaalista sisältöä.

Aistinvarainen

Jos ei-tekstuaalinen sisältö on ensisijaisesti tarkoitettu aikaansaamaan tietty aistinvarainen kokemus, silloin tekstivastineet vähintään kuvailevat tunnistettavasti ei-tekstuaalista sisältöä.

CAPTCHA

Jos ei-tekstuaalisen sisällön tarkoitus on varmistaa, että sisältöä käyttää henkilö eikä tietokone, niin tarjolla on tekstivastineita, jotka tunnistavat ja kuvailevat ei-tekstuaalisen sisällön tarkoituksen. Lisäksi tarjolla on vaihtoehtoisia CAPTCHA-muotoja, jotka ottavat huomioon erilaiset vammat ja rajoitteet käyttäen eri aistinvaraisia havaintoja tukevia esitystapoja.
Koristeet, muotoilu, näkymättömyys
Jos ei-tekstuaalinen sisältö on yksinomaan koriste, jos sitä käytetään ainoastaan visuaaliseen muotoiluun tai jos se on käyttäjälle näkymätön, se toteutetaan siten, että avustava teknologia voi jättää sen huomioimatta.

Ohje 1.2. Aikasidonnainen media

Tarjoa vastine aikasidonnaiselle medialle.

Onnistumiskriteeri 1.2.1. Pelkkä audio tai pelkkä video (tallennettu)

(Taso A)

Seuraava pätee tallennetulle pelkälle audiomedialle ja tallennetulle pelkälle videomedialle, paitsi kun audio tai video on tekstin mediavastine ja selvästi merkitty sellaiseksi:

Tallennettu pelkkä audio

Tarjolla on vastine aikasidonnaiselle medialle, joka esittää vastaavan sisällön kuin tallennettu pelkkä audiosisältö.

Tallennettu pelkkä video

Tarjolla on joko vastine aikasidonnaiselle medialle tai audiotiedosto, joka esittää vastaavan informaation kuin tallennettu pelkkä videosisältö.

Onnistumiskriteeri 1.2.2. Tekstitys (tallennettu)

(Taso A)

Kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle tallennetulle audio sisällölle on tarjolla tekstitys, paitsi kun media on tekstin mediavastine ja selvästi merkitty sellaiseksi.

Onnistumiskriteeri 1.2.3. Kuvailutulkkaus tai mediavastine (tallennettu)

(Taso A)

Synkronoidulle medialle on tarjolla aikasidonnaisen median vastine tai tallennetun videosisällön kuvailutulkkaus, paitsi silloin, kun media on tekstin mediavastine ja selvästi merkitty sellaiseksi.

Onnistumiskriteeri 1.2.4. Tekstitys (suorissa lähetyksissä)

(Taso AA)

Kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle suoralle audiosisällölle on tarjolla tekstitys.

Onnistumiskriteeri 1.2.5 Kuvailutulkkaus (tallennettu)

(Taso AA)

Kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle tallennetulle videosisällölle on tarjolla kuvailutulkkaus.

Onnistumiskriteeri 1.2.6. Viittomakieli (tallennettu)

(Taso AAA)

Kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle audiosisällölle on tarjolla viittomakielinen tulkkaus.

Onnistumiskriteeri 1.2.7. Pidennetty kuvailutulkkaus (tallennettu) tallennetulle

(Taso AAA)

Kun tauot etualan äänissä (eli ei-taustaäänissä) ovat riittämättömiä videon tunnelman välittämiseen kuvailutulkkauksen avulla, kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle tallennetulle videosisällölle tarjotaan pidennetty kuvailutulkkaus.

Onnistumiskriteeri 1.2.8. Mediavastine (tallennettu)

(Taso AAA)

Kaikelle tallennetulle synkronoidulle medialle ja kaikelle tallennetulle pelkälle videomedialle on tarjolla aikasidonnaisen median vastine.

Onnistumiskriteeri 1.2.9. Pelkkä audio (suorissa lähetyksissä)

(Taso AAA)

Tarjolla on vastine aikasidonnaiselle medialle, joka esittää vastaavan informaation kuin suorana lähetettävä pelkkä audiosisältö.

Ohje 1.3. Mukautettava

Tuota sisältöä, joka voidaan esittää eri tavoin (esimerkiksi yksinkertaisemman asettelun avulla) ilman sisällön tai rakenteen menettämistä.

Onnistumiskriteeri 1.3.1. Informaatio ja suhteet

(Taso A)

Esitystavassa välittyvät informaatio, rakenne ja suhteet voidaan selvittää ohjelmallisesti tai ne ovat saatavilla tekstinä.

Onnistumiskriteeri 1.3.2. Merkitykseen vaikuttava järjestys

(Taso A)

Kun sisällön esitysjärjestys vaikuttaa sisällön merkitykseen, oikea lukemisjärjestys voidaan selvittää ohjelmallisesti.

Onnistumiskriteeri 1.3.3. Aistinvaraiset ominaispiirteet

(Taso A)

Ohjeet sisällön ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi eivät riipu yksinomaan komponenttien aistinvaraisista ominaispiirteistä kuten muoto, koko, visuaalinen sijainti, suunta tai ääni.

HUOMAUTUS

Tutustuaksesi väriin liittyviin vaatimuksiin katso Ohje 1.4.

Onnistumiskriteeri 1.3.4. Asento

(Taso AA)

Sisältöä ei ole rajoitettu vain tiettyyn näyttölaitteen asentoon kuten pysty- tai vaakasuuntaan, lukuun ottamatta tapausta, jossa tietty asento on olennainen.

HUOMAUTUS

Tapauksia, joissa tietty näyttölaitteen asento on olennainen ovat esimerkiksi šekki, pianosovellus, esitysdiat projektoria tai televisiota varten tai virtuaalitodellisuuden sisältö, joihin kahdensuuntainen näyttölaitteen asento ei sovellu.

Onnistumiskriteeri 1.3.5. Määrittele syötteen tarkoitus

(Taso AA)

Käyttäjän tietojen keräämiseen tarkoitettujen syötekenttien tarkoitus voidaan selvittää ohjelmallisesti, kun

käyttötarkoitus on listattu Syötteen tarkoitukset käyttöliittymäkomponenteissa -osiossa ja
sisällön toteutuksessa on käytetty teknologiaa, joka mahdollistaa syöte-elementin tarkoituksen kuvaamisen.

Onnistumiskriteeri 1.3.6. Määrittele tarkoitus

(Taso AAA)

Sisällössä, joka on toteutettu käyttäen merkkauskieltä, käyttöliittymäkomponenttien, kuvakkeiden ja alueiden tarkoitus voidaan selvittää ohjelmallisesti.

Ohje 1.4. Erottuva

Helpota käyttäjiä näkemään ja kuulemaan sisältö sekä erota etuala taustasta.

Onnistumiskriteeri 1.4.1. Värien käyttö

(Taso A)

Väriä ei käytetä ainoana visuaalisena keinona informaation välittämisessä, toiminnon esittämisessä, vastauksen pyytämisessä tai visuaalisen elementin erottamisessa.

HUOMAUTUS

Tämä onnistumiskriteeri käsittelee erityisesti värien havaitsemista. Havaitsemisen muut muodot käsitellään ohjeessa 1.3, mukaan lukien ohjelmallinen pääsy värien ja muiden visuaalisten esitystapojen koodaukseen.

Onnistumiskriteeri 1.4.2. Audion kontrollointi

(Taso A)

Jos jokin ääni verkkosivulla soi automaattisesti kauemmin kuin kolme sekuntia, käytettävissä on joko mekanismi äänen keskeyttämiseen tai pysäyttämiseen tai mekanismi äänen voimakkuuden säätämiseksi koko järjestelmän äänenvoimakkuuden tasosta riippumatta.

HUOMAUTUS

Koska mikä tahansa sisältö, joka ei täytä tätä onnistumiskriteeriä, voi haitata käyttäjän mahdollisuuksia käyttää koko sivua, täytyy kaiken verkkosivun sisällön (riippumatta siitä käytetäänkö sitä täyttämään muita onnistumiskriteereitä vai ei) täyttää tämä onnistumiskriteeri. Katso ohjeidenmukaisuuden vaatimus 5: Häiriöttömyys.

Onnistumiskriteeri 1.4.3. Kontrasti (minimi)

(Taso AA)

Tekstin ja tekstiä esittävien kuvien visuaalisen esitystavan kontrastisuhde on vähintään 4,5:1, paitsi seuraavissa tapauksissa:

Isokokoinen teksti

Isokokoisessa tekstissä ja isokokoista tekstiä esittävissä kuvissa kontrastisuhde on vähintään 3:1.

Oheissisältö

Tekstille tai tekstiä esittäville kuville ei ole kontrastivaatimusta, jos ne ovat osa inaktiivista käyttöliittymäkomponenttia, yksinomaan koristeita, eivät ole näkyvissä kenellekään tai ovat osa kuvaa, jossa on muuta merkittävää visuaalista sisältöä.

Logotyypit

Tekstille, joka on osa logoa tai brändin nimeä, ei ole kontrastivaatimusta.

Onnistumiskriteeri 1.4.4. Tekstin koon muuttaminen

(Taso AA)

Lukuun ottamatta tekstitystä ja tekstiä esittäviä kuvia, tekstin kokoa voidaan muuttaa ilman avustavaa teknologiaa aina 200 prosenttiin asti ilman sisällön tai toiminnallisuuden menettämistä.

Onnistumiskriteeri 1.4.5. Tekstiä esittävät kuvat

(Taso AA)

Jos käytetty teknologia voi tuottaa visuaalisen esityksen, informaation välittämiseen käytetään ennemmin tekstiä kuin tekstiä esittäviä kuvia, paitsi seuraavissa tapauksissa:

Mukautettava

Tekstiä esittävä kuva voidaan visuaalisesti mukauttaa käyttäjän vaatimusten mukaisesti.

Olennainen

Tietty tekstin esitystapa on olennainen välitettävän informaation kannalta.

HUOMAUTUS

Logotyypit (teksti, joka on osa logoa tai brändin nimeä) tulkitaan olennaisiksi.

Onnistumiskriteeri 1.4.6. Kontrasti (parannettu)

(Taso AAA)

Tekstin ja tekstiä esittävien kuvien visuaalisen esitystavan kontrastisuhde on vähintään 7:1, paitsi seuraavissa tapauksissa:

Isokokoinen teksti

Isokokoisessa tekstissä ja isokokoista tekstiä esittävissä kuvissa kontrastisuhde on vähintään 4,5:1.

Oheissisältö

Logotyypit

Tekstille, joka on osa logoa tai brändin nimeä, ei ole kontrastivaatimusta.

Onnistumiskriteeri 1.4.7 Hiljainen taustaääni tai ei taustaääntä

(Taso AAA)

Tallennetulle pelkälle audiosisällölle joka (1) sisältää ensisijaisesti puhetta äänimaiseman etualalla, (2) ei ole auditiivinen CAPTCHA tai audiologo ja joka (3) ei ole vokalisaatio, jonka tarkoitus on ensisijaisesti olla musiikillinen ilmaisu, kuten laulu tai rap, ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa:

Ei taustaa

Audio ei sisällä taustaääniä.

Pois päältä

Taustaäänet voidaan kytkeä pois päältä.

20 dB

Taustaäänet ovat vähintään 20 desibeliä hiljaisempia kuin äänimaiseman etualan puhesisältö, poikkeuksena satunnaiset, yksi tai kaksi sekuntia kestävät äänet.

HUOMAUTUS

”Desibelin” määritelmän mukaan taustaääni, joka täyttää tämän vaatimuksen, on noin neljä kertaa hiljaisempi kuin äänimaiseman etualan puhesisältö.

Onnistumiskriteeri 1.4.8. Visuaalinen esitystapa

(Taso AAA)

Tekstilohkojen visuaaliselle esitystavalle on olemassa mekanismi seuraaviin käyttötarkoituksiin:

Käyttäjä voi valita edustan ja taustan värit.
Leveys on enintään 80 merkkiä tai kuvaketta (40 CJK-kielissä).
Tekstiä ei ole tasattu molempiin reunoihin (tasattu sekä vasempaan että oikeaan marginaaliin).
Riviväli (rivin korkeus) on vähintään puolitoista riviä kappaleiden sisällä, ja kappaleiden väli on vähintään 1,5 kertaa suurempi kuin riviväli.
Tekstin kokoa voidaan muuttaa ilman avustavaa teknologiaa 200 prosenttiin asti tavalla, joka ei vaadi käyttäjää vierittämään tekstiä vaakasuunnassa rivin lukemiseksi koko näytön ikkunassa.

Onnistumiskriteeri 1.4.9. Tekstiä esittävät kuvat (ei poikkeusta)

(Taso AAA)

Tekstiä esittäviä kuvia käytetään yksinomaan koristeena tai silloin, kun tietty tekstin esitystapa on olennainen välitettävän informaation kannalta.

HUOMAUTUS

Logotyypit (teksti, joka on osa logoa tai brändin nimeä) tulkitaan olennaisiksi.

Onnistumiskriteeri 1.4.10. Responsiivisuus

(Taso AA)

Sisältö voidaan esittää ilman sisällön tai toiminnallisuuden menettämistä ja ilman kahdensuuntaista vierittämistä, kun

pystysuuntaan vieritettävän sisällön leveys on 320 CSS-pikseliä.
vaakasuuntaan vieritettävän sisällön korkeus on 256 CSS-pikseliä.

Lukuun ottamatta sisällön osia, jotka vaativat kahdensuuntaista esitystapaa käytön tai merkityksen vuoksi.

HUOMAUTUS

320 CSS-pikseliä vastaa 1280 CSS-pikselin levyistä selainikkunaa, joka on zoomattu 400 % kokoiseksi. Vaakasuuntaan vieritettävässä sisällössä (esim. pystysuuntainen kirjoitus), 256 CSS-pikseliä vastaa 1024 px korkeaa selainikkunaa, joka on zoomattu 400 % kokoiseksi.

HUOMAUTUS

Esimerkkejä sisällöstä, joissa vaaditaan kahdensuuntaista esitystapaa, ovat kuvat, kartat, diagrammit, videopelit, esitykset, taulukkomuotoinen data ja käyttöliittymät, joissa on tarpeellista pitää työkalupalkki näkyvissä, kun käsitellään sisältöä.

Onnistumiskriteeri 1.4.11. Ei-tekstimuotoisen sisällön kontrasti

(Taso AA)

Seuraavanlaisten elementtien visuaalisessa esitystavassa kontrastisuhde viereiseen väriin/väreihin on vähintään 3:1:

Käyttöliittymäkomponentit

Visuaalinen informaatio, joka vaaditaan käyttöliittymäkomponentin ja sen eri tilojen tunnistamiseen, lukuun ottamatta inaktiivisia komponentteja tai jos käyttäjäagentti määrittelee uuden sisällön visuaalisen esitystavan ja sisällön tuottaja ei ole sitä muokannut.

Graafiset objektit

Grafiikan osat, joita vaaditaan sisällön ymmärtämiseksi, lukuun ottamatta tapauksia, joissa ulkoasu on olennainen tietosisällön välittämiseksi.

Onnistumiskriteeri 1.4.12. Tekstin välistys

(Taso AA)

Sisällössä, joka on toteutettu käyttäen merkkauskieliä ja joka tukee seuraavia tekstin muotoilun ominaisuuksia, sisältöä tai toiminnallisuutta ei menetetä, jos asetetaan kaikki seuraavat muuttamatta mitään muuta tyylimääritystä:

Riviväliksi (rivin korkeudeksi) vähintään 1,5 kertaa kirjasinkoko.
Kappaleen jälkeisen tyhjän tilan kooksi vähintään 2 kertaa kirjasinkoko.
Kirjainväliksi vähintään 0,12 kertaa kirjasinkoko.
Sanojen väliksi vähintään 0,16 kertaa kirjasinkoko.

Poikkeus: Kielissä ja kirjoitustavoissa, joissa ei hyödynnetä yhtä tai useampaa yllä olevista ominaisuuksista, voidaan noudattaa kriteeriä vain niiden ominaisuuksien osalta, jotka soveltuvat kyseiseen kielen ja kirjoitustavan yhdistelmään.

Onnistumiskriteeri 1.4.13. Sisältö osoitettaessa tai kohdistettaessa

(Taso AA)

Jos osoittimen vieminen elementin päälle tai kohdistuksen siirtäminen elementtiin tuo näkyviin lisää sisältöä ja osoittimen tai kohdistuksen pois siirtäminen piilottaa sisällön, seuraavat ehdot pätevät:

Piilotettavissa

On olemassa mekanismi, jolla näkyviin tulleen sisällön saa piilotettua siirtämättä osoitinta tai kohdistusta, lukuun ottamatta tapausta, jossa sisältö on syötevirheestä kertova teksti tai se ei peitä tai korvaa muuta sisältöä.

Osoitettavissa

Jos osoittimen vieminen elementin päälle tuo näkyviin uutta sisältöä, osoitin voidaan viedä ilmestyneen sisällön päälle aiheuttamatta sen katoamista.

Pysyvä

Uusi sisältö pysyy näkyvissä, kunnes osoitin tai kohdistus on siirretty pois, käyttäjä on piilottanut sisällön tai sen sisältö ei enää päde.

Poikkeus: käyttäjäagentti määrittelee uuden sisällön visuaalisen esitystavan, eikä sisällön tuottaja ole sitä muokannut.

HUOMAUTUS

Käyttäjäagentin määrittämä esitystapa on esimerkiksi selaimen työkaluvihjeet, jotka on toteutettu HTML:n title-attribuutin avulla.

HUOMAUTUS

Muokatut työkaluvihjeet, alavalikot ja muut ei-modaaliset ponnahdusikkunat ovat esimerkkejä sisällöstä, joka kuuluu tämän kriteerin alaan.

2. Hallittava

Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavia.

Ohje 2.1. Käytettävissä näppäimistöltä

Toteuta kaikki toiminnallisuus siten, että se on käytettävissä näppäimistöltä.

Onnistumiskriteeri 2.1.1. Näppäimistö

(Taso A)

Kaikki sisällön toiminnallisuus on hallittavissa näppäimistörajapinnan välityksellä ilman vaatimusta yksittäisten näppäinpainallusten erityisestä ajoittamisesta, paitsi kun taustalla oleva toiminnallisuus vaatii syötettä, joka riippuu käyttäjän liikkeiden reitistä eikä vain päätepisteistä.

HUOMAUTUS

Tämä poikkeus liittyy sovelluksen toimintoon, ei syötetekniikkaan. Esimerkiksi käytettäessä käsin kirjoitettua tekstiä syötteenä, syötetekniikka (käsin kirjoittaminen) vaatii reitistä riippuvaa syötettä, kun taas sovelluksen toiminnallisuus (tekstin syöttö) ei sitä vaadi.

HUOMAUTUS

Tämä ei kiellä hiireen perustuvan syötteen tai muiden syötemenetelmien käyttämistä näppäimistön lisäksi, eikä tarkoitus ole kannustaa luopumaan niistä.

Onnistumiskriteeri 2.1.2. Ei näppäimistöansaa

(Taso A)

Jos kohdistus voidaan siirtää sivun komponenttiin näppäimistörajapinnan kautta, niin kohdistus voidaan siirtää myös pois kyseiseltä komponentilta pelkästään näppäimistörajapintaa käyttämällä. Mikäli tämä vaatii muuta kuin pelkkien nuoli- tai tab-näppäimien tai muiden standardinmukaisten poistumismenetelmien käyttämistä, käyttäjälle neuvotaan menetelmä kohdistuksen poissiirtämiseksi.

HUOMAUTUS

Onnistumiskriteeri 2.1.3. Näppäimistö (ei poikkeuksia)

(Taso AAA)

Kaikki sisällön toiminnallisuus on käytettävissä näppäimistörajapinnan kautta ilman vaatimusta yksittäisten näppäinpainallusten erityisestä ajoittamisesta.

Onnistumiskriteeri 2.1.4. Yhden merkin pikanäppäimet

(Taso A)

Jos sisältöön on toteutettu näppäinoikotie, joka käyttää vain yhtä kirjain- (mukaan lukien pienet ja isot kirjaimet), välimerkki-, numero- tai symbolinäppäintä, vähintään yksi seuraavista pätee:

Pois päältä

On olemassa mekanismi, jolla näppäinoikotien voi ottaa pois käytöstä.

Uudelleenmäärittely

On olemassa mekanismi, jolla näppäinoikotie voidaan määritellä uudelleen käyttämään yhtä tai useampaa komentonäppäintä (Ctrl, Alt jne.).

Aktiivinen vain kohdistettaessa

Tietylle käyttöliittymäkomponentille tarkoitettu näppäinoikotie on käytössä vain, kun kohdistus on kyseisessä komponentissa.

Ohje 2.2. Tarpeeksi aikaa

Anna käyttäjille tarpeeksi aikaa lukea ja käyttää sisältöä.

Onnistumiskriteeri 2.2.1. Säädettävä ajoitus

(Taso A)

Jokaiselle sisällön asettamalle aikarajalle ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa:

Pois päältä

Käyttäjä voi kytkeä aikarajan pois päältä ennen sen täyttymistä.

Säädä

Käyttäjän sallitaan säätää aikarajaa ennen sen kohtaamista laajalla asteikolla, joka on vähintään kymmenen kertaa oletusasetuksen pituus.

Jatka

Käyttäjää varoitetaan ennen ajan loppumista, annetaan vähintään 20 sekuntia aikaa aikarajan jatkamiseen yksinkertaisen toiminnon avulla (esimerkiksi, ”paina välilyöntiä”) ja käyttäjän sallitaan jatkaa aikarajaa vähintään kymmenen kertaa.

Reaaliaikainen poikkeus

Aikaraja on reaaliaikaisen tapahtuman vaadittu osa (esimerkiksi huutokaupan), ja vaihtoehto aikarajalle ei ole mahdollinen.

Olennainen poikkeus

Aikaraja on olennainen, ja sen pidentäminen mitätöisi toiminnon.

20 tunnin poikkeus

Aikaraja on yli 20 tuntia.

HUOMAUTUS

Tämä onnistumiskriteeri auttaa varmistamaan, että käyttäjät voivat saattaa tehtävät valmiiksi ilman odottamattomia aikarajasta johtuvia muutoksia sisällössä tai kontekstissa. Tätä onnistumiskriteeriä tulisi tarkastella yhdessä Onnistumiskriteerin 3.2.1:n kanssa, joka rajoittaa käyttäjän toiminnasta johtuvia sisällön tai kontekstin muutoksia.

Onnistumiskriteeri 2.2.2. Tauota, pysäytä, piilota

(Taso A)

Kaikki seuraavat pitävät paikkansa liikkuvalle, vilkkuvalle, vierivälle tai automaattisesti päivittyvälle informaatiolle:

Liikkuva, vilkkuva, vierivä

Kaikelle liikkuvalle, vilkkuvalle tai vierivälle informaatiolle, joka (1) käynnistyy automaattisesti, (2) kestää yli viisi sekuntia ja (3) esitetään rinnakkain muun sisällön kanssa, on olemassa mekanismi, jonka avulla käyttäjä voi tauottaa, pysäyttää tai piilottaa sen, paitsi silloin kun liikkuminen, vilkkuminen tai vieriminen on olennainen osa toimintoa ja

Automaattisesti päivittyvä

Kaikelle automaattisesti päivittyvälle informaatiolle, joka (1) käynnistyy automaattisesti ja (2) esitetään rinnakkain muun sisällön kanssa, on olemassa mekanismi, jonka avulla käyttäjä voi keskeyttää, pysäyttää tai piilottaa sen tai hallita sen päivitystiheyttä, paitsi silloin kun automaattinen päivittyminen on olennainen osa toimintoa.

HUOMAUTUS

Tarkista vilkkuvaan tai välähtelevään sisältöön liittyvät vaatimukset ohjeesta 2.3.

HUOMAUTUS

Sellaisesta sisällöstä, jota ohjelmisto ajoittain päivittää tai jota käyttäjäagentti lataa syötevirrasta, ei vaadita tallentamaan tai esittämään informaatiota, joka on luotu tai vastaanotettu tauon ja jatkamisen välissä, koska tämä saattaisi olla teknisesti mahdotonta ja monessa tilanteessa harhaanjohtavaa.

HUOMAUTUS

Animaatiota, joka näytetään osana esilatausvaihetta tai vastaavaa tilannetta, voidaan pitää olennaisena, jos kyseisen vaiheen aikana ei voi tapahtua vuorovaikutusta kenenkään käyttäjän kanssa, ja jos toiminnon edistymistä osoittavan animaation poisjättäminen saattaisi hämätä käyttäjiä tai saada heidät ajattelemaan, että sisältö on jämähtänyt tai vioittunut.

Onnistumiskriteeri 2.2.3. Ei ajoitusta

(Taso AAA)

Ajoitus ei ole olennainen osa sisällön esittämää tapahtumaa tai toimintoa, lukuun ottamatta ei-interaktiivista synkronoitua mediaa ja reaaliaikaisia tapahtumia.

Onnistumiskriteeri 2.2.4. Keskeytykset

(Taso AAA)

Käyttäjä voi lykätä tai estää keskeytykset, lukuun ottamatta hätätapauksiin liittyviä keskeytyksiä.

Onnistumiskriteeri 2.2.5. Uudelleentunnistautuminen

(Taso AAA)

Kun todennettu istunto vanhentuu, käyttäjä voi dataa menettämättä jatkaa toimintoa uudelleentunnistautumisen jälkeen.

Onnistumiskriteeri 2.2.6. Aikakatkaisut

(Taso AAA)

Käyttäjää varoitetaan, jos käyttäjän tietoja voi kadota käyttäjän inaktiivisuuden seurauksena, paitsi jos tietoja säilytetään yli 20 tuntia sen jälkeen, kun käyttäjä ei tee mitään.

HUOMAUTUS

Tietosuojasäännökset saattavat vaatia käyttäjän nimenomaisen suostumuksen ennen kuin käyttäjän tunnistetiedot on todennettu ja ennen käyttäjän tietojen tallentamista. Useimmissa oikeuskäytännöissä, valtioissa tai hallintoalueilla nimenomaista suostumusta ei voida siirtää toiselle henkilölle, mikäli käyttäjä on alaikäinen. Kun käyttäjän tietojen tallentamista harkitaan keinona tämän onnistumiskriteerin täyttämiseksi, on suositeltavaa hyödyntää tietosuoja-asiantuntijoita sekä lainopillista neuvontaa.

Ohje 2.3. Sairauskohtaukset

Älä suunnittele sisältöä tavalla, jonka tiedetään aiheuttavan sairauskohtauksia.

Onnistumiskriteeri 2.3.1. Kolme välähdystä tai alle raja-arvon

(Taso A)

Verkkosivut eivät sisällä mitään, joka milloinkaan välähtäisi useammin kuin kolme kertaa sekunnissa, tai välähdys on alle yleisen välähdyksen ja punaisen välähdyksen raja-arvojen.

HUOMAUTUS

Onnistumiskriteeri 2.3.2. Kolme välähdystä

(Taso AAA)

Verkkosivut eivät sisällä mitään, joka milloinkaan välähtäisi useammin kuin kolme kertaa sekunnissa.

Onnistumiskriteeri 2.3.3. Animaatio vuorovaikutuksen yhteydessä

(Taso AAA)

Käyttäjän vuorovaikutuksesta käynnistyvät liikeanimaatiot voidaan ottaa pois päältä, paitsi tilanteissa, joissa animaatio on olennainen käytön tai välitettävän informaation kannalta.

Ohje 2.4. Navigoitava

Tarjoa käyttäjille tapoja navigoida, etsiä sisältöä ja määrittää sijaintinsa.

Onnistumiskriteeri 2.4.1. Ohita lohkot

(Taso A)

Tarjolla on mekanismi sellaisten sisällön lohkojen ohittamiseen, jotka toistuvat useilla verkkosivuilla.

Onnistumiskriteeri 2.4.2. Sivuotsikot

(Taso A)

Verkkosivuilla on otsikot, jotka kuvailevat aiheen tai merkityksen.

Onnistumiskriteeri 2.4.3. Kohdistusjärjestys

(Taso A)

Jos verkkosivu voidaan navigoida järjestyksessä ja navigointijärjestys vaikuttaa merkitykseen tai toimintoon, kohdistettavissa olevat komponentit saavat kohdistuksen järjestyksessä, joka säilyttää merkityksen ja toimivuuden.

Onnistumiskriteeri 2.4.4. Linkin tarkoitus (kontekstissa)

(Taso A)

Jokaisen linkin tarkoitus voidaan selvittää yksin linkkitekstistä tai linkkitekstistä yhdessä ohjelmallisesti selvitettävissä olevan linkkikontekstin avulla, paitsi tilanteissa, joissa linkki olisi yleisesti ottaen epäselvä käyttäjille.

Onnistumiskriteeri 2.4.5. Useita tapoja

(Taso AA)

Käytettävissä on enemmän kuin yksi tapa paikallistaa yksi verkkosivu verkkosivujen joukosta, paitsi silloin kun verkkosivu on prosessin lopputulos tai vaihe.

Onnistumiskriteeri 2.4.6. Otsikot ja nimilaput

(Taso AA)

Otsikot ja nimilaput kuvailevat aiheen tai merkityksen.

Onnistumiskriteeri 2.4.7. Näkyvä kohdistus

(Taso AA)

Kaikilla näppäimistöltä käytettävillä käyttöliittymillä on käyttötila, jossa näppäimistön kohdistuksen ilmaisin on näkyvissä.

Onnistumiskriteeri 2.4.8. Sijainti

(Taso AAA)

Saatavilla on informaatiota käyttäjän sijainnista verkkosivujen joukossa.

Onnistumiskriteeri 2.4.9. Linkin tarkoitus (vain linkistä)

(Taso AAA)

Jokaisen linkin tarkoituksen tunnistamiseen yksinomaan linkkitekstin perusteella on saatavilla mekanismi, paitsi tilanteissa, joissa linkin tarkoitus olisi yleisesti ottaen epäselvä käyttäjille.

Onnistumiskriteeri 2.4.10. Osioiden otsikot

(Taso AAA)

Sisällön organisoimiseen käytetään osioiden otsikoita.

HUOMAUTUS

Termiä ”otsikko” käytetään tässä yleisessä mielessä, ja sillä tarkoitetaan otsikkotekstejä ja muita tapoja lisätä otsikoita erityyppiseen sisältöön.

HUOMAUTUS

Tämä onnistumiskriteeri kattaa osiot kirjoitetussa tekstissä, ei käyttöliittymäkomponenteissa. Käyttöliittymäkomponentit käsitellään onnistumiskriteerissä 4.1.2.

Ohje 2.5. Syötetavat

Tee toimintojen käyttämisestä käyttäjille helpompaa erilaisilla syötetavoilla näppäimistön lisäksi.

Onnistumiskriteeri 2.5.1. Osoitineleet

(Taso A)

Kaikkia toimintoja, joissa hyödynnetään monipiste- tai reittiin perustuvia ohjauseleitä, voidaan käyttää myös yhdellä osoittimella ja ilman reittiin perustuvaa elettä, paitsi jos kyseinen ohjaustapa on olennainen.

HUOMAUTUS

Tämä vaatimus koskee verkkosisältöä, joka vastaanottaa ja tulkitsee osoitinlaitteen toimintoja (ts. tämä ei koske toimintoja, joilla ohjataan käyttäjäagenttia tai avustavaa teknologiaa).

Onnistumiskriteeri 2.5.2. Osoitinlaitteella tehdyn valinnan peruuttaminen

(Taso A)

Toimintoihin, joita voidaan käyttää yhden osoittimen avulla, pätee vähintään yksi seuraavista:

Ei alas-tapahtumaa

Mikään osa toiminnallisuudesta ei tapahdu alas-tapahtuman yhteydessä.

Keskeytä tai kumoa

Toiminnon päättäminen tapahtuu ylös-tapahtuman yhteydessä, ja on olemassa mekanismi, jolla toiminto voidaan perua ennen päättämistä tai kumota päättämisen jälkeen.

Vastakkaisuus

Ylös-tapahtuma kumoaa edeltävän alas-tapahtuman aiheuttaman toiminnon.

Olennainen

Toiminnon päättäminen alas-tapahtuman yhteydessä on olennaista.

HUOMAUTUS

Toimintoja, jotka jäljittelevät näppäimistön tai numeronäppäimistön painalluksia pidetään olennaisina.

HUOMAUTUS

Tämä vaatimus koskee verkkosisältöä, joka vastaanottaa ja tulkitsee osoitinlaitteen toimintoja (ts. tämä ei koske toimintoja, joilla ohjataan käyttäjäagenttia tai avustavaa teknologiaa).

Onnistumiskriteeri 2.5.3. Nimilappu nimessä

(Taso A)

Tapauksissa, joissa käyttöliittymäkomponentin nimilapussa on tekstiä tai tekstiä esittävä kuva, komponentin nimi sisältää sen tekstin, joka on visuaalisesti näkyvissä.

HUOMAUTUS

Hyvä käytäntö on sijoittaa nimilapun teksti nimen alkuun.

Onnistumiskriteeri 2.5.4. Käyttö liikkeen avulla

(Taso A)

Toiminnallisuus, jota voidaan käyttää liikuttamalla laitetta, voidaan käyttää myös käyttöliittymäkomponenttien avulla, ja liikeaktivointi voidaan ottaa pois päältä, jotta vältetään toiminnan aktivoiminen vahingossa. Tämä ei koske seuraavia tapauksia:

Tuettu rajapinta

Liikeaktivointi on toteutettu sellaisen rajapinnan kautta, joka on saavutettavuudeltaan tuettu.

Olennainen

Liike on toiminnon kannalta olennainen, ja sen poistaminen mitätöisi toiminnon.

Onnistumiskriteeri 2.5.5. Kohteen koko

(Taso AAA)

Osoitinlaitteella aktivoitavan kohteen koko on vähintään 44 kertaa 44 CSS-pikseliä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa:

Vastaava

kohde on saatavilla vastaavan, samalla sivulla olevan, vähintään 44 kertaa 44 CSS-pikselin kokoisen linkin tai komponentin kautta.

Tekstin sisällä

Kohde on lauseen tai tekstilohkon sisällä.

Käyttäjäagentin määrittelemä

Käyttäjäagentti määrittelee kohteen koon, eikä sisällön tuottaja ole muokannut kokoa.

Olennainen

Tietynlainen esitystapa on olennainen välitettävän informaation kannalta.

Onnistumiskriteeri 2.5.6. Rinnakkaiset syötemekanismit

(Taso AAA)

Verkkosisältö ei rajoita käytettävissä olevien ohjaintapojen käyttämistä, paitsi jos rajoitus on olennainen, pakollista sisällön turvallisuuden vuoksi tai välttämätön käyttäjän asetusten noudattamiseksi.

3. Ymmärrettävä

Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävää.

Ohje 3.1. Luettava

Tee tekstisisällöstä luettavaa ja ymmärrettävää.

Onnistumiskriteeri 3.1.1. Sivun kieli

(Taso A)

Jokaisen verkkosivun oletusarvoinen luonnollinen kieli voidaan selvittää ohjelmallisesti.

Onnistumiskriteeri 3.1.2. Osien kieli

(Taso AA)

Sisällön jokaisen tekstikatkelman tai ilmaisun luonnollinen kieli voidaan selvittää ohjelmallisesti, paitsi seuraavien osalta: erisnimet, tekniset termit, määrittämättömän kielen sanat sekä sanat tai ilmaisut, jotka ovat muuttuneet läheisen tekstiympäristön kielen murteelliseksi osaksi.

Onnistumiskriteeri 3.1.3. Epätavalliset sanat

(Taso AAA)

Tarjolla on mekanismi, jolla voi selvittää sanojen tai lauseiden tarkat määritelmät, jos niitä käytetään poikkeavalla tai tarkkaan rajatulla tavalla, mukaan lukien idiomit ja jargon.

Onnistumiskriteeri 3.1.4. Lyhenteet

(Taso AAA)

Tarjolla on mekanismi, jolla voi selvittää lyhenteiden laajennetun muodon tai merkityksen.

Onnistumiskriteeri 3.1.5. Tekstin vaikeustaso

(Taso AAA)

Jos teksti edellyttää 2. perusasteen opetuksen vaatimukset ylittävää lukutaitoa sen jälkeen, kun erisnimet ja otsikot on poistettu, tarjolla on täydentävää sisältöä tai versio, joka ei vaadi 2. perusasteen opetuksen tasoa edistyneempää lukutaitoa.

Onnistumiskriteeri 3.1.6. Ääntämys

(Taso AAA)

Käytettävissä on mekanismi sanojen täsmällisen ääntämistavan selvittämiseksi silloin, kun sanojen merkitys kontekstissaan olisi monitulkintainen, jos ääntämistapa ei ole tiedossa.

Ohje 3.2. Ennakoitava

Tee verkkosivuista sellaisia, että niiden ilmiasu ja toiminta ovat ennakoitavia.

Onnistumiskriteeri 3.2.1. Kohdistaminen

(Taso A)

Kun mikä tahansa käyttöliittymäkomponentti saa kohdistuksen, se ei aiheuta kontekstin muutosta.

Onnistumiskriteeri 3.2.2. Syöte

(Taso A)

Minkään käyttöliittymäkomponentin asetuksen muuttaminen ei automaattisesti aiheuta kontekstin muutosta, ellei käyttäjää ole ohjeistettu tällaisesta toiminnosta ennen komponentin käyttöä.

Onnistumiskriteeri 3.2.3. Johdonmukainen navigointi

(Taso AA)

Verkkosivujen joukon useilla verkkosivuilla toistuvat navigointimekanismit esiintyvät aina samassa järjestyksessä suhteessa toisiinsa, ellei käyttäjä toisin valitse.

Onnistumiskriteeri 3.2.4. Johdonmukainen merkitseminen

(Taso AA)

Komponentit, joilla on sama toiminnallisuus verkkosivujen joukossa, merkitään johdonmukaisesti.

Onnistumiskriteeri 3.2.5. Muutos pyydettäessä

(Taso AAA)

Kontekstin muutokset tapahtuvat ainoastaan käyttäjän pyynnöstä tai tarjolla on mekanismi tämän tyyppisten muutoksien poiskytkemiseksi.

Ohje 3.3. Syötteen avustaminen

Auta käyttäjiä välttämään ja korjaamaan virheitä.

Onnistumiskriteeri 3.3.1. Virheen tunnistaminen

(Taso A)

Jos syötevirhe havaitaan automaattisesti, virheellinen kohta osoitetaan ja virhe kuvataan käyttäjälle tekstimuotoisena.

Onnistumiskriteeri 3.3.2. Nimilaput tai ohjeet

(Taso A)

Kun sisältö edellyttää käyttäjän syötettä, tarjolla on nimilappuja tai ohjeita.

Onnistumiskriteeri 3.3.3. Virheen korjausehdotus

(Taso AA)

Jos syötevirhe havaitaan automaattisesti ja korjausehdotuksia tiedetään, ehdotukset esitetään käyttäjälle, paitsi jos tämä vaarantaisi tietoturvan tai sisällön merkityksen.

Onnistumiskriteeri 3.3.4. Virheiden ennaltaehkäisy (oikeudellinen, taloudellinen, data)

(Taso AA)

Verkkosivuille, joista seuraa käyttäjälle oikeudellisia sitoumuksia tai taloudellisia transaktioita, jotka muokkaavat tai poistavat käyttäjän hallinnoimaa dataa tietovarastossa tai jotka lähettävät käyttäjän koevastauksia, ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa:

Peruttavissa

Lähetykset ovat peruttavissa.

Tarkastettu

Käyttäjän syöttämä data tarkastetaan syötevirheiden varalta ja käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus virheiden korjaamiseen.

Vahvistettu

Käytettävissä on mekanismi informaation tarkistamiseen, vahvistamiseen ja korjaamiseen ennen lopullista lähettämistä.

Onnistumiskriteeri 3.3.5. Ohjeet

(Taso AAA)

Saatavilla on kontekstisidonnaisia ohjeita.

Onnistumiskriteeri 3.3.6. Virheiden ennaltaehkäisy (kaikki)

(Taso AAA)

Verkkosivuille, jotka vaativat käyttäjää lähettämään informaatiota, ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa:

Peruttavissa

Lähetykset ovat peruttavissa.

Tarkastettu

Käyttäjän syöttämä data tarkastetaan syötevirheiden varalta ja käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus virheiden korjaamiseen.

Vahvistettu

Käytettävissä on mekanismi informaation tarkistamiseen, vahvistamiseen ja korjaamiseen ennen lopullista lähettämistä.

4. Toimintavarma

Sisällön pitää olla riittävän toimintavarmaa, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla käyttäjäagentteja, mukaan lukien avustavilla teknologioilla.

Ohje 4.1. Yhteensopiva

Maksimoi yhteensopivuus nykyisten ja tulevien käyttäjäagenttien, mukaan lukien avustavien teknologioiden, kanssa.

Onnistumiskriteeri 4.1.1. Jäsentäminen

(Taso A)

Kun sisältö on toteutettu merkkauskieliä käyttämällä, elementeillä on täydelliset alku- ja lopputagit, elementit on järjestetty sisäkkäin spesifikaation mukaisesti, samaa attribuuttia ei ole annettu elementeille moneen kertaan ja kaikki ID-tunnisteet ovat yksilöllisiä, paitsi tilanteissa, joissa määritykset sallivat tämänkaltaiset ominaisuudet.

HUOMAUTUS

Alku- ja lopputagit, joiden muotoilusta puuttuu jokin kriittinen merkki, kuten päättävä ”suurempi kuin” -merkki tai sopiva lainausmerkki attribuutin arvosta, eivät ole täydellisiä.

Onnistumiskriteeri 4.1.2. Nimi, rooli, arvo

(Taso A)

Kaikkien käyttöliittymäkomponenttien (mm. lomake-elementit, linkit ja skriptien luomat komponentit) nimi ja rooli voidaan selvittää ohjelmallisesti tilat, ominaisuudet ja arvot, jotka käyttäjä voi asettaa, voidaan myös asettaa ohjelmallisesti ja tieto näiden muutoksista on käyttäjäagenttien, mukaan lukien avustavien teknologioiden, saatavissa.

HUOMAUTUS

Tämä onnistumiskriteeri on ensisijaisesti web-kehittäjille, jotka toteuttavat tai koodaavat itse käyttöliittymäkomponentteja. Esimerkiksi standardinmukaiset HTML-elementit täyttävät tämän onnistumiskriteerin, kun niitä käytetään spesifikaation mukaisesti.

Onnistumiskriteeri 4.1.3. Tilasta kertovat viestit

(Taso AA)

Sisällössä, joka on toteutettu käyttäen merkkauskieliä, tilasta kertovat viestit voidaan selvittää ohjelmallisesti sellaisen roolin tai ominaisuuksien avulla, jotka mahdollistavat viestin esittämisen käyttäjälle avustavan teknologian avulla ilman kohdistuksen siirtämistä.

5. Ohjeidenmukaisuus

Tämä osio luettelee WCAG 2.0:n ohjeidenmukaisuuden vaatimukset. Se tarjoaa myös informaatiota, kuinka esittää ohjeidenmukaisuutta koskevia väittämiä, jotka ovat valinnaisia. Lopuksi se kuvaa, mitä saavutettavuudeltaan tuettu tarkoittaa, koska ohjeidenmukaisuus voi nojautua ainoastaan saavutettavuudeltaan tuettuihin tapoihin käyttää teknologioita. Understanding Conformance » -dokumentti sisältää lisätietoja käsitteestä ”saavutettavuudeltaan tuettu” (accessibility supported).

5.1. Normatiivisten vaatimusten tulkinta

WCAG 2.1:n pääsisältö on normatiivista ja määrittelee vaatimukset, jotka vaikuttavat ohjeidenmukaisuusväittämiin. Aiheeseen johdattava materiaali, liitteet, diagrammit, esimerkit, huomautukset ja ei-normatiivisiksi merkityt osiot ovat informatiivisia (ei-normatiivisiä). Ei-normatiivinen materiaali tarjoaa lisäohjeistusta saavutettavuusohjeiden tulkintaan, mutta ei aseta lisävaatimuksia koskien ohjeidenmukaisuusväittämiä.

Sanat VOI, TÄYTYY, EI TÄYDY, EI SUOSITELLA, SUOSITELLAAN, TULISI ja EI TULISI on tulkittava kuten dokumentissa [RFC2119 »] määritellään.

5.2. Ohjeidenmukaisuuden vaatimukset

Jotta verkkosivu noudattaisi WCAG 2.1:ä, tulee kaikkien seuraavien ohjeidenmukaisuuden vaatimusten täyttyä.

5.2.1. Ohjeidenmukaisuuden taso

Yksi seuraavista ohjeidenmukaisuuden tasoista täyttyy kokonaisuudessaan.

Ohjeidenmukaisuuden A-tason mukainen (ohjeidenmukaisuuden minimitaso) verkkosivu täyttää kaikki A-tason onnistumiskriteerit, tai ohjeidenmukainen vaihtoehtoinen versio on saatavilla.
Ohjeidenmukaisuuden AA-tason mukainen verkkosivu täyttää kaikki A-tason ja AA-tason onnistumiskriteerit, tai AA-tason mukainen vaihtoehtoinen versio on saatavilla.
Ohjeidenmukaisuuden AAA-tason mukainen verkkosivu täyttää kaikki A-tason, AA-tason ja AAA-tason onnistumiskriteerit, tai AAA-tason mukainen vaihtoehtoinen versio on saatavilla.

HUOMAUTUS

Vaikka ohjeidenmukaisuus voidaan saavuttaa vain ilmoitetuilla tasoilla, sisällöntuottajia kannustetaan (väittämissään) tiedottamaan kaikesta panostuksesta muiden tasojen onnistumiskriteerien täyttämiseksi saavutetun tason yläpuolella.

HUOMAUTUS

Ei ole suositeltavaa vaatia yleisenä linjauksena kokonaisten verkkosivustojen AAA-tason ohjeidenmukaisuutta, koska joidenkin sisältöjen osalta ei ole mahdollista täyttää kaikkia AAA-tason onnistumiskriteereitä.

5.2.2. Kokonaiset sivut

Ohjeidenmukaisuus (ja ohjeidenmukaisuuden tasot) koskee vain kokonaisia verkkosivuja, eikä se voi toteutua, jos jokin osa verkkosivusta jätetään tarkastelun ulkopuolelle.

HUOMAUTUS

Ohjeidenmukaisuuden määrittelemiseksi sivun osien vaihtoehtoiset sisällöt tulkitaan osaksi sivua silloin, kun niihin on pääsy suoraan sivulta, kuten esimerkiksi pitkä kuvausteksti tai videon vaihtoehtoinen esitystapa.

HUOMAUTUS

Verkkosivujen sisällöntuottajat, jotka eivät voi noudattaa ohjeita johtuen siitä, että sisältö ei ole heidän hallinnassaan, voivat harkita lausumaa osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta.

HUOMAUTUS

Kokonainen sivu käsittää myös jokaisen sivun variaation, jotka esitetään käyttäjälle automaattisesti erikokoisilla näytöillä (esim. responsiivisen verkkosivun variaatiot). Jokaisen näistä variaatioista täytyy olla ohjeiden mukainen (tai sillä täytyy olla ohjeidenmukainen vaihtoehtoinen versio), jotta koko sivu olisi ohjeiden mukainen.

5.2.3. Kokonaiset prosessit

Kun verkkosivu on osa verkkosivujen sarjaa, jossa sivut kuuluvat prosessiin (vaiheiden sarja, joka täytyy käydä läpi toiminnon suorittamiseksi), kaikki prosessiin kuuluvat verkkosivut noudattavat vähintään määritellyn tason ohjeita. (Ohjeidenmukaisuus tietyllä tasolla ei ole mahdollista, jos jokin prosessin sivuista ei noudata vähintään kyseisen tason ohjeita,)

Verkkokaupassa on sarja verkkosivuja, joita käytetään tuotteiden valitsemiseen ja ostamiseen. Sarjan kaikki sivut prosessin alusta loppuun (maksamiseen) noudattavat ohjeita, jotta prosessin yksittäiset sivut olisivat ohjeidenmukaisia.

5.2.4. Vain saavutettavuudeltaan tuettuja tapoja käyttää teknologioita

Onnistumiskriteerien täyttämiseksi nojaudutaan vain saavutettavuudeltaan tuettuihin tapoihin käyttää teknologioita. Kaikki informaatio tai toiminnallisuudet, jotka tarjotaan tavalla, joka ei ole saavutettavuudeltaan tuettu, ovat saatavilla myös saavutettavuudeltaan tuetulla tavalla (ks. Understanding accessibility support »).

5.2.5. Häiriöttömyys

Jos teknologioita käytetään tavalla, jotka eivät ole saavutettavuudeltaan tuettuja tai jos niitä käytetään tavalla, joka ei noudata ohjeita, niin ne eivät estä käyttäjiä saavuttamasta muuta osaa sivusta. Tämän lisäksi verkkosivu kokonaisuudessaan täyttää ohjeidenmukaisuuden vaatimukset myös kaikissa seuraavissa tilanteissa:

kun teknologia, johon ei nojauduta, kytketään käyttäjäagentissa päälle,
kun teknologia, johon ei nojauduta, kytketään käyttäjäagentissa pois päältä, ja
kun teknologiaa, johon ei nojauduta, ei tueta käyttäjäagentissa.

Tämän lisäksi seuraavat onnistumiskriteerit pätevät kaikkeen sivun sisältöön, mukaan lukien sisältö, johon ei muutoin nojauduta ohjeidenmukaisuuden saavuttamiseksi, koska näiden onnistumiskriteerien noudattamatta jättäminen saattaisi häiritä sivun käyttöä:

1.4.2 – Audion kontrollointi
2.1.2 – Ei näppäimistöansaa
2.3.1 – Kolme välähdystä tai alle raja-arvon ja
2.2.2 – Tauota, pysäytä, piilota.

HUOMAUTUS

Jos sivu ei voi noudattaa ohjeita (esimerkiksi ohjeidenmukaisuuden testisivu tai esimerkkisivu), sitä ei voida sisällyttää ohjeidenmukaisten sivujen joukkoon tai ohjeidenmukaisuudesta kertovaan väittämään.

Saadaksesi lisätietoja, mukaan lukien esimerkkejä, katso Understanding Conformance Requirements ».

5.3. Ohjeidenmukaisuudesta kertovat väittämät (valinnainen)

Ohjeidenmukaisuus on määritelty vain verkkosivuille. Ohjeidenmukaisuudesta kertova väittämä voidaan kuitenkin määritellä käsittämään joko yksi sivu, kokoelma sivuja tai useita toisiinsa liittyviä verkkosivuja.

5.3.1. Ohjeidenmukaisuudesta kertovan väittämän pakolliset osat

Ohjeidenmukaisuudesta kertovia väittämiä ei vaadita. Sisällöntuottajat voivat noudattaa WCAG 2.0:aa tekemättä väittämää. Jos ohjeidenmukaisuudesta kertova väittämä kuitenkin tehdään, pitää väittämän sisältää seuraava informaatio:

Väittämän päivämäärä
Ohjeiden otsikko, versio ja URI ”Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.1 osoitteessa https://www.w3.org/TR/WCAG21 »
Saavutettu ohjeidenmukaisuuden taso (taso A, AA tai AAA)
Tiivis kuvaus verkkosivuista, joita väittämä koskee, kuten URI-lista, sekä tieto siitä sisällytetäänkö alidomainit väittämään.

HUOMAUTUS

Verkkosivut voidaan kuvata listana tai ilmauksella, joka kattaa kaikki väittämään kuuluvat URI:t.

HUOMAUTUS

Verkkopohjaisilla tuotteilla, joilla ei ole URI:a ennen asentamista asiakkaan verkkosivulle, voi olla lause, jonka mukaan tuote noudattaisi ohjeita asennettuna.

Lista verkkosisällön teknologioista, joihin nojaudutaan.

HUOMAUTUS

Jos ohjeidenmukaisuudesta kertovaa logoa käytetään, se muodostaisi väittämän, jota pitää täydentää edellä luetelluilla ohjeidenmukaisuudesta kertovan väittämän pakollisilla osilla.

5.3.2. Ohjeidenmukaisuudesta kertovan väittämän valinnaiset osat

Edellä kuvattujen ohjeidenmukaisuudesta kertovien väittämien pakollisten osien lisäksi harkitse käyttäjiä auttavan lisäinformaation tarjoamista. Suositeltava lisäinformaatio sisältää:

Lista onnistumiskriteereistä, jotka ylittävät väitetyn ohjeidenmukaisuuden tason. Tämä informaatio tulisi toimittaa käyttäjille käyttökelpoisessa muodossa, mieluiten koneellisesti luettavina metatietoina.
Lista erityisistä teknologioista, joita ”käytetään, mutta joihin ei nojauduta”.
Lista asiakasohjelmista, mukaan lukien avustavat teknologiat, joita on käytetty sisällön testaamiseen.
Lista sisällön erityisistä saavutettavuusominaisuuksista, tarjottuna koneellisesti luettavien metatietojen muodossa.
Informaatio muista lisätoimista, joita onnistumiskriteerien lisäksi on tehty saavutettavuuden parantamiseksi.
Koneellisesti luettava metatietoversio luettelosta, jossa kerrotaan erityisistä teknologioista, joihin nojaudutaan.
Koneellisesti luettava metatietoversio ohjeidenmukaisuudesta kertovasta väittämistä.

HUOMAUTUS

Katso Understanding Conformance Claims » saadaksesi lisätietoa ja esimerkkejä ohjeidenmukaisuudesta kertovista väittämistä.

HUOMAUTUS

Katso Understanding Metadata » saadaksesi lisätietoja metatiedon käytöstä ohjeidenmukaisuudesta kertovissa väittämissä.

5.4. Osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta kertova lausuma — kolmannen osapuolen sisältö

Verkkosivut luodaan toisinaan siten, että niihin liitetään myöhemmin lisää sisältöä. Esimerkkeinä voidaan mainita sähköpostiohjelma, blogi tai artikkeli, joka sallii käyttäjien lisätä kommentteja, sekä sovellukset, jotka tukevat käyttäjien tuottamaa sisältöä. Toisenlainen esimerkki voisi olla sivu, kuten portaali tai uutissivusto, joka sisältää koostettua muilta toimittajilta peräisin olevaa sisältöä, tai sivustot, jotka ajan kuluessa automaattisesti tuovat sisältöä muista lähteistä, esimerkiksi lisäämällä dynaamisesti mainoksia.

Edellä mainituissa tapauksissa ei ole mahdollista alkuperäisen kirjauksen ajankohtana tietää, mitä sivun hallinnoimaton sisältö tulee olemaan. On tärkeää huomata, että hallinnoimaton sisältö voi vaikuttaa myös hallinnoidun sisällön saavutettavuuteen. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa:

Ohjeidenmukaisuuden selvittäminen voidaan tehdä parhaan tiedon mukaan. Jos tämäntyyppistä sivua seurataan ja korjataan (ohjeidenvastainen sisältö poistetaan tai saatetaan ohjeidenmukaiseen muotoon) kahden arkipäivän kuluessa, niin ohjeidenmukaisuudesta kertova väittämä voidaan tehdä, koska sisältö noudattaa ohjeita lukuun ottamatta ulkoisesti tuotetun sisällön virheitä, jotka korjataan tai poistetaan havaittaessa. Ohjeidenmukaisuudesta kertovaa väittämää ei voida tehdä, ellei ole mahdollista seurata tai korjata sisältöä, joka ei noudata ohjeita

TAI

- ”Lausunto osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta” voidaan tehdä, jos sivu ei noudata ohjeita, mutta noudattaisi, jos tietyt osat poistettaisiin. Tällaisen väitteen muoto olisi: ”Tämä sivu ei noudata, mutta noudattaisi WCAG 2.1:aa tasolla X, jos seuraavat osat hallinnoimattomasta sisällöstä poistettaisiin.” Tämän lisäksi myös seuraavat pitäisivät paikkansa hallinnoimattomalle sisällölle, joka kuvataan osittaisen ohjeidenmukaisuuden lausumassa:
  - Se ei ole sisältöä, joka on sisällöntuottajan hallinnassa.

Se on kuvattu tavalla, jonka käyttäjät voivat tunnistaa (niitä ei voi esimerkiksi kuvata sanoin ”kaikki osat, jotka eivät ole hallinnassamme”, ellei niitä ole selvästi merkitty sellaisiksi).

5.5. Osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta kertova lausuma — kieli

”Lausuma kielestä johtuvasta osittaisesta ohjeidenmukaisuudesta” voidaan tehdä, kun sivu ei noudata ohjeita, mutta noudattaisi, jos saavutettavuustuki löytyisi kaikille sivulla käytetyille kielille. Tuon lausuman muoto olisi: ”Tämä sivu ei noudata, mutta noudattaisi WCAG 2.1:tä tasolla X, jos saavutettavuustuki löytyisi seuraaville kielille:”

6. Sanasto

1. Perusaste (primary education level)

Kuuden vuoden ajanjakso, joka alkaa lapsen ollessa 5–7-vuotias ja jota ei välttämättä edellä minkäänlainen opetus.

HUOMAUTUS

Tämä määritelmä perustuu kansainväliseen opetuksen luokittelustandardiin [UNESCO »].

2. Perusaste (lower secondary education level)

Kaksi tai kolme vuotta kestävä koulutusjakso, joka alkaa kuuden kouluvuoden jälkeen ja päättyy yhdeksän vuoden kuluttua 1. perusasteen alkamisesta.

HUOMAUTUS

Tämä määritelmä perustuu kansainväliseen opetuksen luokittelustandardiin [UNESCO »].

Alas-tapahtuma (down-event)

Alustan tapahtuma, joka ilmenee, kun osoitinlaitteen valintatoiminto aloitetaan.

Alas-tapahtumalla voi olla ei nimet eri alustoilla, kuten “touchstart” tai “mousedown”.

Alue (region)

Havaittava, ohjelmallisesti selvitettävissä oleva sisällön osa.

HUOMAUTUS

HTML-kielessä mikä tahansa lohko, jolle on annettu maamerkin rooli, tulkitaan alueeksi.

ASCII-taide (ASCII art)

Kuva, joka on luotu asettelemalla merkkejä tai kuvakkeita (tyypillisesti käyttäen ASCII:n määrittelemää 95 tulostettavaa merkkiä).

Audio (audio)

Teknologia äänen tuottamiseen.

HUOMAUTUS

Audiota voidaan tuottaa sekä keinotekoisesti (mukaan lukien puhesynteesi) että reaalimaailman äänen tallenteisiin perustuen tai näiden yhdistelmänä.

Avustava teknologia (assistive technology, kuten käytetty tässä dokumentissa)

Laitteisto tai ohjelmisto, joka toimii käyttäjäagenttina tai yhdessä yleisesti käytetyn käyttäjäagentin kanssa tarjotakseen käyttäjille, joilla on jokin vamma tai rajoite, heidän vaatimuksiansa vastaavat toiminnallisuudet, jotka ylittävät yleisesti käytettyjen käyttäjäagenttien tarjoamat toiminnallisuudet.

HUOMAUTUS

Avustavan teknologian tarjoama toiminnallisuus käsittää vaihtoehtoiset esitystavat (esim. syntetisoitu puhe tai suurennettu sisältö), vaihtoehtoiset syötemenetelmät (esim. ääni), ylimääräiset navigointi- tai suunnistusmekanismit sekä sisällön muunnokset (esim. jotta taulukot olisivat paremmin saavutettavia).

HUOMAUTUS

Avustavat teknologiat välittävät usein dataa ja viestejä yleisesti käytettyjen käyttäjäagenttien kanssa käyttämällä ja monitoroimalla ohjelmointirajapintoja (API).

HUOMAUTUS

Rajanveto laajasti käytettyjen käyttäjäagenttien ja avustavien teknologioiden välillä ei ole ehdoton. Monet laajasti käytetyt asiakassovellukset tarjoavat joitakin ominaisuuksia, jotka avustavat henkilöitä, joilla on vamma tai rajoite. Periaatteellinen ero on se, että laajasti käytetyt asiakassovellukset on tyypillisesti suunnattu laajalle ja monipuoliselle yleisölle, joka yleensä käsittää henkilöitä, joilla on tai ei ole vammoja tai rajoitteita. Avustavat teknologiat on suunnattu tarkemmin rajatulle käyttäjäjoukolle, joilla on tiettyjä vammoja tai rajoitteita. Avustavan teknologian tarjoama apu on usein täsmällisempää ja kohderyhmänsä tarpeet tarkoituksenmukaisemmalla tavalla täyttävää. Yleisesti käytetty käyttäjäagentti voi tarjota tärkeää toiminnallisuutta avustaville teknologioille, kuten verkkosisällön lukeminen ohjelmakomponenteista tai datan jäsentäminen tunnistettaviksi kokonaisuuksiksi.

Avustavat teknologiat, jotka ovat tärkeitä tämän dokumentin asiayhteydessä, sisältävät seuraavat:

Näytönsuurentajat ja muut lukemista visuaalisesti avustavat teknologiat, joita henkilöt, joilla on näköön ja havaitsemiseen sekä fyysisten tulosteiden käyttöön liittyviä rajoitteita, käyttävät muuttaakseen tekstin fonttia, kokoa, välistystä, väriä, synkronointia puheeseen jne. tarkoituksenaan parantaa renderöidyn tekstin ja kuvien visuaalista luettavuutta.
Ruudunlukijat, joita sokeat henkilöt käyttävät lukeakseen tekstimuotoista informaatiota synteettisen puheen tai pistekirjoituksen avulla.
Puhesyntetisaattorit, joita henkilöt, joilla on kognitiivisia, kieleen tai oppimiseen liittyviä vammoja tai rajoitteita, käyttävät muuntaakseen tekstin keinotekoiseksi puheeksi.
Puheentunnistusohjelmat, joita käyttävät henkilöt, joilla on tiettyjä fyysisiä vammoja tai rajoitteita.
Vaihtoehtoiset näppäimistöt, joilla henkilöt, joilla on tiettyjä fyysisiä vammoja tai rajoitteita, ohjaavat näppäimistöä (mukaan lukien vaihtoehtoiset päähiirtä käyttävät näppäimistöt, yksinkertaiset kytkimet, imu-puhalluskytkimet ja muut erityiset syötelaitteet).
Vaihtoehtoiset osoitinlaitteet, joilla henkilöt, joilla on tiettyjä fyysisiä vammoja tai rajoitteita, käyttävät hiiren osoitus- ja nappitoimintoja.

CAPTCHA (CAPTCHA)

Alkukirjainlyhenne sanoista ”Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart” (täysin automatisoitu Turingin koe, jonka tarkoituksena on erottaa tietokoneet ja ihmiset toisistaan).

HUOMAUTUS

CAPTCHA-testeissä käyttäjää pyydetään usein syöttämään teksti, joka esitetään vaikeaselkoisena kuvana tai äänitiedostona.

HUOMAUTUS

Turingin koe tarkoittaa mitä tahansa testiä, joka on suunniteltu erottamaan ihminen tietokoneesta. Se on nimetty kuuluisan tietokoneita tutkineen tiedemiehen Alan Turingin mukaan. Termin ottivat käyttöön Carnegie Mellon -yliopiston tutkijat.

CSS-pikseli (CSS pixel)

Visuaalinen kulma, joka vastaa noin 0,0213 astetta.

CSS-pikseli on vakiintunut pituuden, koon ja etäisyyden mittayksikkö CSS:ssä. Tämä yksikkö on riippumaton pikselitiheydestä ja ei vastaa fyysisiä näyttölaitteen pikseleitä. Käyttäjäagenttien ja käyttöjärjestelmien tulisi varmistaa, että CSS-pikseli asetetaan mahdollisimman lähelle CSS Values and Units Module Level 3 referenssipikselin » [css3-values »] määritelmää, joka ottaa huomioon näytön fyysiset mitat ja oletetun katseluetäisyyden (tekijät, joita sisällöntuottajat eivät pysty päättelemään).

Ei-tekstimuotoinen sisältö (non-text content)

Sellainen sisältö, joka ei ole merkkijono, jonka voi selvittää ohjelmallisesti, tai merkkijono ei tarkoita mitään luonnollisessa kielessä.

HUOMAUTUS

Tämä sisältää ASCII-taiteen (joka on merkeistä muodostuva hahmo), hymiöt, elitekirjoituksen (”leetspeak”, perustuu merkkien korvaamiseen) sekä tekstiä esittävät kuvat.

Epätavallisella tai rajatulla tavalla käytetty (used in an unusual or restricted way)

Sanat, joita käytetään edellyttäen, että käyttäjät tietävät tarkasti mihin määritelmään vedota ymmärtääkseen sisällön oikein.

Termi ”gig” tarkoittaa aivan eri asioita, kun se esiintyy musiikkikonserteista puhuttaessa tai tietokoneen kovalevyntilaa käsittelevässä artikkelissa, mutta sopiva määritelmä voidaan selvittää asiayhteydestä. Sitä vastoin sanaa ”teksti” käytetään hyvin spesifillä tavalla WCAG 2.1:ssä, ja siksi määritelmä on liitetty sanastoon.

Esitystapa (presentation)

Sisällön renderöinti muodossa, joka on tarkoitettu käyttäjien havaittavaksi.

Hätätilanne (emergency)

Äkillinen ja odottamaton tilanne tai tapahtuma, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä terveyden, turvallisuuden tai omaisuuden suojelemiseksi.

Idiomi (idiom)

Lauseke, jonka merkitystä ei voida päätellä yksittäisten sanojen merkityksestä eikä yksittäisiä sanoja voida muuttaa ilman, että lauseen merkitys muuttuisi.

HUOMAUTUS

Idiomeja ei voida suoraan kääntää sanasta sanaan eri kielelle ilman, että niiden (kulttuurillinen tai kieleen liittyvä) merkitys häviää.

Englannin kielessä ”spilling the beans” tarkoittaa ”salaisuuden paljastamista”. ”Knocking over the beans” tai ”spilling the vegetables” eivät kuitenkaan tarkoita samaa asiaa.

Japanin kielessä lause ”さじを投げる” kääntyy kirjaimellisesti muotoon ”hän heittää lusikan”, mutta se tarkoittaa, ettei ole mitään mitä hän voi tehdä ja että hän lopulta antaa periksi.

Hollannin kielessä ”Hij ging met de kippen op stok” kääntyy kirjaimellisesti muotoon ”hän meni orrelle kanojen kanssa”, mutta se tarkoittaa, että hän meni aikaisin nukkumaan.

Suomen kielessä ”Älä osta sikaa säkissä” tarkoittaa, ettei pidä ostaa jotain, josta ei tiedä etukäteen.

Informatiivinen (informative)

Tiedonsaantitarkoitukseen, ei vaadita ohjeidenmukaisuudessa.

HUOMAUTUS

Sisältöä, jota vaaditaan ohjeidenmukaisuudessa, kutsutaan ”normatiiviseksi”.

Isokokoinen (teksti) (large scale [text])

Vähintään 18 pisteen tai lihavoituna 14 pisteen fonttikoko tai kiinan-, japanin- ja koreankielisissä (CJK) fonteissa tätä vastaava koko.

HUOMAUTUS

Fontit, joissa on tavanomaisesta poikkeavia, kirjaimien tunnistettavuutta heikentäviä ohuita viivoja tai epätavallisia piirteitä ja ominaisuuksia, ovat vaikeampia lukea erityisesti pienikontrastisina.

HUOMAUTUS

Fontin koko on se koko, jossa sisältö toimitetaan käyttäjälle. Siihen ei lasketa käyttäjän tekemää fonttikoon muutosta.

HUOMAUTUS

Käyttäjän näkemän merkin todellinen koko riippuu sekä sisällöntuottajan määräämästä koosta että käyttäjän näytön tai käyttäjäagentin asetuksista. Useille yleisille leipätekstifonteille pätee, että koot 14 ja 18 pistettä ovat suunnilleen vastaavia kuin 1,2 ja 1,5 em tai 120 % tai 150 % leipätekstin oletuskoosta (olettaen, että leipätekstin fontti on 100 %), mutta sisällöntuottajien täytyisi tarkistaa tämä kulloinkin käytetyn fontin tapauksessa. Kun fontit määritellään suhteellisina yksikköinä, käyttäjäagentti laskee todellisuudessa näytettävän pistekoon. Kun tätä onnistumiskriteeriä arvioidaan, pistekoko tulisi selvittää asiakassovelluksesta tai laskea fontin mittojen perusteella samaan tapaan kuin käyttäjäagentti sen tekisi. Heikkonäköiset käyttäjät ovat vastuussa sopivien asetusten valitsemisesta.

HUOMAUTUS

Kun tekstiä käytetään fontin kokoa määrittelemättä, kohtuulliseksi oletettu fonttikoko olisi pienin fontti, jota yleisimmissä selaimissa käytetään määrittelemättömän tekstin esittämiseen. Jos tason 1 otsikko renderöidään 14 pt lihavoituna tai suurempana tyypillisimmissä selaimissa, olisi kohtuullista olettaa sen olevan suurikokoista tekstiä. Suhteellinen skaalaus voidaan laskea vastaavasti oletuskokojen perusteella.

HUOMAUTUS

Roomalaistyyppisen tekstin pistekoot 18 ja 14 on valittu suurikokoisen painotekstin minimikoon (14 pt) ja suuremman standardifonttikoon (18 pt) perusteella. Muille fonteille, kuten CJK-kielille, ”vastaavat” koot olisivat kyseisissä kielissä käytettävät suurikokoisen painotekstin minimikoko ja seuraava suurempi standardi suurikokoisen painotekstin koko.

Jargon (jargon)

Sanat, joita tietyn alan ihmiset käyttävät tietyllä tavalla.

Sana StickyKeys on avustavan teknologian / saavutettavuuden alan jargonia.

Järjestyksessä navigoitava (navigated sequentially)

Määritellyssä kohdistuksen etenemisjärjestyksessä (elementistä toiseen) navigoitava käyttäen näppäimistörajapintaa.

Kohde (target)

Näytön alue, joka voi vastaanottaa osoitinlaitteen toimintoja, kuten käyttöliittymäkomponentin aktiivinen alue.

HUOMAUTUS

Jos kaksi kohdetta (tai useampi) on osittain päällekkäin, päällekkäistä aluetta ei tulisi laskea kohteen kokoon, paitsi jos päällekkäiset kohteet suorittavat saman toiminnon tai avaavat saman sivun.

Kokonäytön ikkunassa (on a full-screen window)

Täysikokoisessa ikkunassa tyypillisimmän kokoisen työaseman tai kannettavan tietokoneen näytöllä.

HUOMAUTUS

Koska ihmiset käyttävät tietokoneitaan tyypillisesti useita vuosia, on tätä arvioitaessa parasta olla nojautumatta uusimpien työasemien ja kannettavien näyttöjen resoluutioihin ja sen sijaan ottaa huomioon tyypillisten työasemien ja kannettavien näyttöjen resoluutiot useiden vuosien ajalta.

Kontekstin muutokset (changes of context)

Merkittävät muutokset verkkosivun sisällössä, ja jos muutos tehdään käyttäjän tietämättä, se saattaa hämmentää sellaista käyttäjää, joka ei pysty tarkastelemaan koko sivua samanaikaisesti.

Kontekstin muutoksiin luetaan muutokset seuraavissa:

käyttäjäagentissa
näkymässä
kohdistuksessa
sisällössä, joka muuttaa verkkosivun merkitystä.

HUOMAUTUS

Sisällön muutos ei aina tarkoita kontekstin muutosta. Sisällön muutokset, kuten sisällysluettelon laajentaminen, dynaaminen valikko tai välilehtien hallinta, eivät välttämättä muuta kontekstia, elleivät ne muuta myös jotakin edellä mainituista (esim. kohdistusta).

Uuden ikkunan avaaminen, kohdistuksen siirtäminen toiseen komponenttiin, uudelle sivulle siirtyminen (mukaan lukien kaikki mikä näyttäisi siltä, että käyttäjä olisi siirtynyt uudelle sivulle) tai verkkosivun sisällön merkittävä uudelleenjärjestely ovat esimerkkejä kontekstin muutoksesta.

Kontekstisidonnainen ohje (context-sensitive help)

Opasteteksti, joka tarjoaa parhaillaan suoritettavaan toimintoon liittyvää informaatiota.

HUOMAUTUS

Selkeät nimilaput voivat toimia kontekstisidonnaisina ohjeina.

Kontrastisuhde (contrast ratio)

(L1 + 0.05) / (L2 + 0.05), missä

L1 on vaaleamman värin suhteellinen luminanssi ja
L2 on tummemman värin suhteellinen luminanssi.

HUOMAUTUS

Kontrastisuhteet voivat vaihdella välillä 1 ja 21 (kirjoitetaan yleensä 1:1 ja 21:1).

HUOMAUTUS

Koska sisällöntuottajilla ei ole määräysvaltaa käyttäjän asetuksiin tekstin renderöinnin säätämiseksi (esimerkiksi reunanpehmennys tai antialiasointi), tekstin kontrastisuhde voidaan arvioida reunanpehmennystoiminto pois päältä kytkettynä.

HUOMAUTUS

Onnistumiskriteerien 1.4.3 ja 1.4.6 tarpeista johtuen kontrasti mitataan suhteessa määriteltyyn taustaväriin, jonka päälle teksti on normaalikäytössä renderöity. Jos taustaväriä ei ole määritelty, oletetaan taustaväriksi valkoinen.

HUOMAUTUS

Taustaväri on sisällön määritelty väri, jonka päälle teksti on tarkoitettu normaalikäytössä renderöitäväksi. Jos tekstiväri on määritelty, mutta taustaväriä ei, kyse on virhetilanteesta, koska käyttäjän oletettu taustaväri on tuntematon eikä sitä voida arvioida kontrastin riittävyyden selvittämiseksi. Samasta syystä johtuen kyse on virheestä, jos tekstin väriä ei ole määritelty, mutta taustaväri on.

HUOMAUTUS

Kirjaimen ympärillä oleva reunus voi lisätä kontrastia, ja sitä voidaan käyttää kirjaimen ja taustan välisen kontrastin laskemiseen. Ohutta reunusta kirjaimen ympärillä käytettäisiin kuten kirjainta. Kirjaimen ympärillä oleva paksu reunus, joka peittää kirjaimen sisäiset yksityiskohdat, toimii halona ja tulkittaisiin taustaväriksi.

HUOMAUTUS

WCAG:n ohjeidenmukaisuutta tulisi arvioida sisällön määritellyille väripareille, joita sisällöntuottaja olettaisi esiintyvän rinnakkain tyypillisessä esitystavassa. Sisällöntuottajien ei tarvitse ottaa huomioon epätavallisia esitystapoja, kuten käyttäjäagentin suorittamia värimuutoksia, paitsi silloin kun ne ovat sisällöntuottajan koodin aiheuttamia.

Kuvailutulkkaus (audio description)

Ääniraitaan liitetty kerronta, joka kuvaa tärkeitä visuaalisia yksityiskohtia, joiden ymmärtäminen ei ole mahdollista pelkästään alkuperäisen ääniraidan perusteella.

HUOMAUTUS

Videon kuvailutulkkaus tarjoaa informaatiota toiminnasta, hahmoista, näkymän muutoksista, näytöllä näkyvästä tekstistä ja muusta visuaalisesta sisällöstä.

HUOMAUTUS

Tavallisessa kuvailutulkkauksessa tulkkaus liitetään dialogin taukojen kohtiin. (Katso myös pidennetty kuvailutulkkaus.)

HUOMAUTUS

Kun kaikki videon informaatio on jo saatavilla olemassa olevan audion puitteissa, pidennetty kuvailutulkkaus ei ole tarpeellista.

Käyttäjäagentti (user agent)

Mikä tahansa ohjelmisto, joka hakee ja esittää verkkosisältöä käyttäjille.

Verkkoselaimet, mediasoittimet, selainlaajennukset ja muut ohjelmat — mukaan lukien avustavat teknologiat — jotka auttavat hakemaan ja renderöimään verkkosisältöä sekä vuorovaikuttamaan verkkosisällön kanssa.

Käyttäjän hallinnoima (user-controllable)

Data, johon käyttäjien on tarkoitus päästä käsiksi.

HUOMAUTUS

Tämä ei viittaa sellaisiin asioihin kuin Internetin lokitiedot tai hakukoneiden seurantadata.

Käyttäjätilin nimi- ja osoitekentät.

Käyttäjän inaktiivisuus (user inactivity)

Mikä tahansa keskeytymätön ajanjakso, jolloin ei esiinny käyttäjän suorittamia toimintoja.

Verkkosivusto tai sovellus määrittelee seurantaan käytetyn menetelmän.

Käyttöliittymäkomponentti (user interface component)

Sisällön osa, jonka käyttäjät havaitsevat yhtenä, tietyn toiminnon ohjaimena.

HUOMAUTUS

Useat käyttöliittymäkomponentit voidaan toteuttaa yhden ohjelmoitavan elementin avulla. Tässä komponentit eivät ole sidottuja ohjelmointitekniikoihin, vaan pikemminkin siihen, mitä käyttäjät hahmottavat erillisinä ohjaimina.

HUOMAUTUS

Käyttöliittymäkomponentteihin kuuluvat lomake-elementit ja linkit, kuten myös skriptien tuottamat komponentit.

HUOMAUTUS

Näitä ”komponentteja” tai ”käyttöliittymäkomponentteja” kutustaan joskus myös ”käyttöliittymäelementiksi”.

Appletissa on ”ohjain”, jota voidaan käyttää sisällössä liikkumiseen rivi kerrallaan, sivu kerrallaan tai mielivaltaisessa järjestyksessä. Koska jokaisella näistä tulisi olla nimi ja jokaisen tulisi olla asetettavissa muista riippumatta, olisi jokainen niistä ”käyttöliittymäkomponentti”.

Liikeanimaatio (motion animation)

Välivaiheiden lisääminen eri tilojen väliin, jotta saataisiin aikaan vaikutelma liikkeestä tai pehmeästä siirtymästä.

Esimerkiksi elementtiä, joka liikkuu paikalleen tai muuttaa kokoaan ilmestyessään näkyviin pidetään animoituna. Elementti, joka ilmestyy näkyviin heti ja ilman siirtymää, ei hyödynnä animaatiota. Liikeanimaatio ei tarkoita värin, sumennuksen tai läpinäkyvyyden muutosta.

Linkin tarkoitus (link purpose)

Hyperlinkin aktivoinnista seuraavan tuloksen luonne.

Luonnollinen kieli (human language)

Kieli, jota puhutaan, kirjoitetaan tai viitotaan (visuaalisesti tai haptisesti) ihmisille kommunikoitaessa.

HUOMAUTUS

Katso myös viittomakieli.

Lyhenne (abbreviation)

Sanan, lausekkeen tai nimen lyhennetty muoto tai nimi silloin, kun lyhenteestä ei ole tullut kielen osa.

HUOMAUTUS

Tämä sisältää alkukirjainlyhenteet ja akronyymit:

Alkukirjainlyhenteet ovat lyhennettyjä muotoja, jotka on tehty sanojen tai äänteiden alkukirjaimista kyseisessä nimessä tai lausekkeessa

HUOMAUTUS

Ei määritelty kaikille kielille.

SNCF on ranskankielinen alkukirjainlyhenne, joka sisältää alkukirjaimet nimestä Société Nationale des Chemins de Fer, Ranskan valtionrautatiet.

ESP on alkukirjainlyhenne englanninkielisestä käsitteestä extrasensory perception.

Akronyymit ovat lyhennettyjä muotoja, jotka on muodostettu muiden sanojen alkukirjaimista tai osista (nimessä tai lausekkeessa), jotka voidaan ääntää sanoina

NOAA on akronyymi, joka on muodostettu sanojen National Oceanic and Atmospheric Administration in the United States alkukirjaimista.

HUOMAUTUS

Jotkut liikeyritykset ovat omaksuneet nimekseen termin, joka on alkujaan ollut alkukirjainlyhenne. Tällaisissa tilanteissa yrityksen nimen muodostavat ko. kirjaimet (esimerkiksi Ecma) eikä sanaa enää pidetä lyhenteenä.

Mekanismi (mechanism)

Prosessi tai tekniikka tuloksen saavuttamiseksi.

HUOMAUTUS

Mekanismi voidaan nimenomaisesti tarjota tietyssä sisällössä, tai voidaan nojautua siihen, että joko alustat tai käyttäjäagentit, mukaan lukien avustavat teknologiat, tarjoavat mekanismin.

HUOMAUTUS

Mekanismin pitää täyttää kaikki väitetyn ohjeidenmukaisuuden tason onnistumiskriteerit.

Nimi (name)

Teksti, jonka avulla ohjelma voi tehdä verkkosisällön osan käyttäjälle tunnistettavaksi.

HUOMAUTUS

Nimi voi olla piilossa ja esitetty vain avustavalle teknologialle, kun taas nimilappu esitetään kaikille käyttäjille. Monissa (mutta ei kaikissa) tapauksissa nimilappu ja nimi ovat samoja.

HUOMAUTUS

Tämä ei liity name-attribuuttiin HTML:ssä.

Nimilappu (label)

Teksti tai muu komponentti, jolla on tekstivastine, joka esitetään käyttäjälle komponentin tunnistamiseksi verkkosisällössä.

HUOMAUTUS

Nimilappu esitetään kaikille käyttäjille, kun taas nimi voi olla piilossa ja vain avustavan teknologian saatavissa. Useissa (muttei kaikissa) tapauksissa nimi ja nimilappu ovat samoja.

HUOMAUTUS

Nimilappu-termi ei tarkoita ainoastaan HTML:n label-elementtiä.

Nojautuen (johonkin teknologiaan) (relied upon [technologies that are])

Sisältö ei olisi ohjeidenmukainen, jos kyseinen teknologia kytkettäisiin pois päältä tai sitä ei tuettaisi.

Normatiivinen (normative)

Edellytetään ohjeidenmukaisuuden saavuttamiseen.

HUOMAUTUS

Tämän dokumentin noudattaminen voi tapahtua useilla tarkkaan määritellyillä tavoilla.

HUOMAUTUS

Ohjeidenmukaisuudessa ei koskaan vaadita noudatettavaksi sisältöä, joka on määritelty ”informatiiviseksi” tai ”ei-normatiiviseksi”.

Näkymä (viewport)

Objekti, jossa käyttäjäagentti esittää sisältöä.

HUOMAUTUS

Käyttäjäagentti esittää sisältöä yhden tai useamman näkymän välityksellä. Näkymiä ovat mm. ikkunat, kehykset, kaiuttimet ja virtuaaliset suurennuslasit. Näkymä voi sisältää toisen näkymän (esimerkiksi sisäkkäiset kehykset). Käyttäjäagentin synnyttämät käyttöliittymäkomponentit kuten kehotteet, valikot ja tilaviestit eivät ole näkymiä.

HUOMAUTUS

Tämä määritelmä perustuu resurssiin User Agent Accessibility Guidelines 1.0 Glossary [UAAG10 »].

Näppäimistörajapinta (keyboard interface)

Ohjelmiston käyttämä rajapinta näppäimistöltä annetun syötteen vastaanottamiseen.

HUOMAUTUS

Näppäimistörajapinta tarjoaa mahdollisuuden välittää näppäimistösyötettä ohjelmiin, vaikka alkuperäinen teknologia ei sisällä näppäimistöä.

HUOMAUTUS

Kosketusnäytöllä varustetussa PDA-laitteessa on näppäimistörajapinta osana käyttöjärjestelmää ja myös liitäntä ulkoiselle näppäimistölle. PDA-laitteen sovellukset voivat käyttää rajapintaa saadakseen näppäimistösyötettä joko ulkoiselta näppäimistöltä tai muista sovelluksista, jotka tarjoavat simuloidun näppäimistötulosteen, kuten käsialaa tai puhetta tunnistavat ohjelmat, joissa on ”näppäimistöä emuloiva” toiminnallisuus.

HUOMAUTUS

Sovelluksen (tai sen osien) käyttö näppäimistöltä ohjattavan hiiriemulaattorin avulla, kuten MouseKeys, ei ole näppäimistörajapinnan käyttöä, koska ohjelman käyttö tapahtuu osoitinlaiterajapinnan eikä näppäimistörajapinnan välityksellä.

Näppäinoikotie (keyboard shortcut)

Vaihtoehtoinen tapa toiminnon käynnistämiseen painamalla yhtä tai useampaa näppäintä.

Ohjeidenmukainen vaihtoehtoinen versio (conforming alternate version)

Versio,

joka on ohjeidenmukainen suunnitellulla tasolla,
joka tarjoaa saman informaation ja toiminnallisuuden samalla luonnollisella kielellä,
joka on yhtä ajan tasalla kuin sisältö, joka ei ole ohjeidenmukainen, ja
jolle ainakin yksi seuraavista pitää paikkansa:
- ohjeidenmukaiseen versioon voidaan päästä sivulta, joka ei ole ohjeidenmukainen, saavutettavuudeltaan tuetun mekanismin välityksellä, tai
- versioon, joka ei ole ohjeidenmukainen, voidaan päästä vain ohjeidenmukaisesta versiosta käsin, tai
- versioon, joka ei ole ohjeidenmukainen, voidaan päästä vain sellaiselta ohjeidenmukaiselta sivulta, joka myös tarjoaa mekanismin ohjeidenmukaiseen versioon pääsemiseksi.

HUOMAUTUS

Tässä määritelmässä ”voidaan päästä vain” tarkoittaa, että on olemassa jokin mekanismi, kuten ehdollinen uudelleenohjaus, joka estää käyttäjää ”pääsemästä” (lataamasta) sivulle, joka ei ole ohjeidenmukainen, paitsi jos käyttäjä on juuri tullut ohjeidenmukaiselta sivulta.

HUOMAUTUS

Vaihtoehtoisen version ei tarvitse vastata alkuperäistä sivu sivulta (vaihtoehtoinen ohjeidenmukainen versio voi esimerkiksi koostua useista sivuista).

HUOMAUTUS

Jos useita kieliversioita on saatavilla, niin ohjeidenmukainen vaihtoehtoinen versio vaaditaan jokaiselle tarjotulle kielelle.

HUOMAUTUS

Vaihtoehtoiset versiot voivat palvella eri teknologioita tai käyttäjäryhmiä. Jokaisen version tulisi olla niin ohjeidenmukainen kuin mahdollista. Yhden version tulisi noudattaa ohjeita täysin, jotta ohjeidenmukaisuuden vaatimus 1 täyttyisi.

HUOMAUTUS

Ohjeidenmukaisen vaihtoehtoisen version ei tarvitse sijaita samalla alueella tai edes samalla verkkosivustolla, kunhan se on yhtä vapaasti saatavilla kuin versio, joka ei ole ohjeidenmukainen.

HUOMAUTUS

Vaihtoehtoisia versioita ei tulisi sekoittaa täydentävään sisältöön, joka tukee alkuperäistä sivua ja parantaa ymmärrettävyyttä.

HUOMAUTUS

Tietyn sisällön puitteissa käyttäjän asetusten muuttaminen ohjeidenmukaisen version luomiseksi on hyväksyttävä toimintaperiaate päästä toiseen versioon, kunhan menetelmä asetusten muuttamiseksi on saavutettavuudeltaan tuettu.

Katso Understanding Conforming Alternate Versions »

Ohjeidenmukaisuus (conformance)

Annetun standardin, ohjeen tai määrityksen kaikkien vaatimusten täyttäminen.

Ohjelmallisesti asetettu (programmatically set)

Ohjelmiston asettama käyttäen käyttäjäagentin tukemia menetelmiä, mukaan lukien avustavat teknologiat.

Ohjelmallisesti selvitetty linkkikonteksti (programmatically determined link context)

Lisäinformaatiota, joka voidaan selvittää ohjelmallisesti linkin suhteiden perusteella, yhdistettynä linkin tekstiin ja esitettynä käyttäjille eri modaliteetein.

HTML:ssä englanninkielisestä linkistä ohjelmallisesti selvitettävä informaatio sisältää tekstin, joka on samassa kappaleessa, listassa tai taulukon solussa kuin kyseessä oleva linkki, tai joka on taulukon otsikkosolussa, joka on yhdistetty siihen taulukon soluun, jossa linkki sijaitsee.

HUOMAUTUS

Koska ruudunlukijat tulkitsevat välimerkkejä, voivat ne myös tarjota kontekstin nykyisen lauseen perusteella silloin, kun kohdistin on kyseisessä lauseessa sijaitsevassa linkissä.

Ohjelmallisesti selvitettävä (programmatically determined, programmatically determinable)

Ohjelmiston selvitettävissä tuottajan toimittamasta datasta siten, että erilaiset käyttäjäagentit, mukaan lukien avustavat teknologiat, voivat poimia ja esittää tämän informaation käyttäjille eri modaliteetein.

HUOMAUTUS

Selvitetty merkkauskielestä niiden elementtien ja attribuuttien perusteella, joihin tyypillisellä avustavalla teknologialla on suora pääsy.

HUOMAUTUS

Selvitetty teknologiakohtaisista tietorakenteista sisällössä, joka ei ole toteutettu merkkauskielellä, ja välitetty avustavalle teknologialle sellaisen saavutettavuusrajapintojen (accessibility API) avulla, jota tyypilliset avustavat teknologiat tukevat.

Oikea lukemisjärjestys (correct reading sequence)

Mikä tahansa sanojen ja kappaleiden esitysjärjestys, joka ei muuta sisällön merkitystä.

Oikeudelliset sitoumukset (legal commitments)

Toimet, joissa henkilöön kohdistuu lakiin perustuvia velvoitteita tai etuja

vihkitodistus, osakekauppa (taloudellinen tai lakiin perustuva), testamentti, laina, adoptio, armeijaan värväytyminen, minkä tahansa tyyppinen sopimus jne.

Olennainen (essential)

Poistettaessa muuttaisi merkittävästi sisällön informaatiota tai toiminnallisuutta eikä samaa informaatiota ja toiminnallisuutta voida saavuttaa muulla ohjeidenmukaisella tavalla.

Osio (section)

Itsenäinen osa kirjoitettua sisältöä, joka käsittelee yhtä tai useampaa asiaan liittyvää aihetta ja ajatusta.

HUOMAUTUS

Osio voi koostua yhdestä tai useammasta kappaleesta ja sisältää grafiikkaa, taulukoita, listoja ja alaosioita.

Osoitinlaite (pointer input)

Ohjainlaite, jonka voi kohdistaa tiettyyn pisteeseen (tai moniin pisteisiin) näytöllä, kuten esimerkiksi hiiri, kynä tai kosketus.

Katso myös Pointer Events -dokumentin » määritelmä osoittimelle [pointerevents »] (englanniksi).

Pelkkä audio (audio-only)

Aikasidonnainen esitys, joka sisältää vain audiota (ei videota eikä vuorovaikutusta).

Pelkkä video (video-only)

Aikasidonnainen esitys, joka sisältää vain videota (ei audiota eikä vuorovaikutusta).

Pidennetty kuvailutulkkaus (extended audio description)

Kuvailutulkkaus, joka on lisätty audiovisuaaliseen esitykseen pysäyttämällä video siten, että saadaan aikaa laajemmalle kuvailulle.

HUOMAUTUS

Tätä tekniikkaa voidaan käyttää, kun videon merkitys menetettäisiin ilman pidennettyä kuvailutulkkausta ja kun tauot dialogissa tai selostuksessa ovat liian lyhyitä.

Prosessi (process)

Sarja käyttäjän suorittamia toimenpiteitä, joista jokaista tarvitaan toiminnon loppuunsaattamiseen.

Ostossivuston verkkosivujen onnistunut käyttö vaatii käyttäjää tarkastelemaan vaihtoehtoisia tuotteita, hintoja ja tarjouksia, valitsemaan tuotteita, lähettämään tilauksen, kirjoittamaan toimitustiedot ja antamaan maksutiedot.

Käyttäjätunnuksen rekisteröintisivu vaatii Turingin kokeen onnistuneen suorittamisen ennen kuin rekisteröintilomakkeeseen pääsee käsiksi.

Rakenne (structure)

Tapa, jolla verkkosivun osat on järjestetty suhteessa toisiinsa ja
Tapa, jolla verkkosivujen joukko on järjestetty

Reaaliaikainen tapahtuma (real-time event)

Tapahtuma, joka a) tapahtuu katselun kanssa samaan aikaan ja b) joka ei ole täysin sisällön tuottama.

Suora verkkolähetys (joka tapahtuu samaan aikaan kuin katselu eikä ole tallennettu).

On-line-huutokauppa, jossa ihmiset tekevät tarjouksia (joka tapahtuu samaan aikaan kuin katselu).

Ihmiset keskinäisessä vuorovaikutuksessa virtuaalimaailmassa avatarien avulla (joka ei ole täysin sisällön tuottamaa, ja joka tapahtuu samaan aikaan kuin katselu).

Rooli (role)

Teksti tai numero, jonka avulla ohjelmisto voi tunnistaa verkkosisällön komponentin toiminnallisuuden.

Numero, joka kertoo, toimiiko kuva hyperlinkkinä, nappina vai valintaruutuna.

Saavutettavuudeltaan tuettu (accessibility supported)

Käyttäjien avustavien teknologioiden sekä selainten ja muiden käyttäjäagenttien saavutettavuusominaisuuksien tukema.

Jotta verkkosisältöteknologian (tai teknologian ominaisuuden) käyttö voidaan määritellä saavutettavuudeltaan tuetuksi, täytyy verkkosisältöteknologian (tai ominaisuuden) täyttää molemmat kohdat 1 ja 2.

Käyttäjän avustavan teknologian (AT) pitää tukea tapaa, jolla verkkosisällön teknologiaa käytetään. Tämä tarkoittaa, että teknologian käyttötavan yhteensopivuus käyttäjien avustavan teknologian kanssa on testattu sisällön luonnollisella kielellä.

Verkkosisällön teknologialle pitää olla käyttäjien saatavissa olevia asiakasohjelmia. Tämä tarkoittaa, että ainakin yksi seuraavasta neljästä lausumasta pitää paikkansa:
Teknologiaa tuetaan natiivisti laajalti saatavissa olevissa asiakasohjelmissa, jotka ovat myös saavutettavuudeltaan tuettuja (kuten HTML ja CSS)

TAI

Teknologiaa tuetaan laajalti saatavissa olevassa plug-in-laajennuksessa, joka on myös saavutettavuudeltaan tuettu

TAI

Sisältö on saatavissa suljetussa ympäristössä, kuten yliopiston tai liikeyrityksen verkossa, missä teknologian vaatima ja organisaation käyttämä käyttäjäagentti on myös saavutettavuudeltaan tuettu

TAI

Teknologiaa tukevat asiakassovellukset ovat saavutettavuudeltaan tuettuja ja ovat ladattavissa tai ostettavissa tavalla, joka
ei maksa enempää henkilölle, jolla on vamma tai rajoite, kuin henkilölle, joilla ei ole vammaa tai rajoitetta ja
henkilön, jolla on vamma tai rajoite, on yhtä helppo löytää ja hankkia kuin henkilön, jolla vammaa tai rajoitetta ei ole.

HUOMAUTUS

WCAG-työryhmä tai W3C eivät määrittele mitä tai kuinka paljon avustavien teknologioiden täytyy tukea tietyn verkkoteknologian käyttöä, jotta se voitaisiin luokitella saavutettavuudeltaan tuetuksi. (Katso Level of Assistive Technology Support Needed for ”Accessibility Support” ».)

HUOMAUTUS

Verkkoteknologioita voidaan käyttää tavoilla, jotka eivät ole saavutettavuudeltaan tuettuja, kunhan niiden käyttöön ei nojauduta, ja kun sivu kokonaisuudessaan täyttää ohjeidenmukaisuuden vaatimukset, mukaan lukien Ohjeidenmukaisuuden vaatimuksen 4 ja Ohjeidenmukaisuuden vaatimuksen 5.

HUOMAUTUS

Kun verkkoteknologiaa käytetään tavalla, joka on ”saavutettavuudeltaan tuettu”, se ei tarkoita, että koko teknologia tai kaikki teknologian käyttötavat olisivat sitä. Useimmista teknologioista, mukaan lukien HTML, puuttuu tuki ainakin yhdelle piirteelle tai käyttötavalle. Sivut noudattavat WCAG:ta vain, jos WCAG-vaatimusten täyttämiseksi voidaan nojautua saavutettavuudeltaan tuettuihin teknologian käyttötapoihin.

HUOMAUTUS

Viitattaessa verkkosisällön teknologioihin, joista on saatavilla useita versioita, tuetut versiot tulisi määritellä.

HUOMAUTUS

Eräs tapa, jolla sisällöntuottajat voivat tunnistaa saavutettavuudeltaan tuettuja teknologian käyttötapoja, on tutustua käyttötapoihin, joiden on vahvistettu olevan saavutettavuudeltaan tuettuja. (Katso Understanding Accessibility-Supported Web Technology Uses ».) Sisällöntuottajat, yritykset, teknologiatoimittajat ja muut voivat dokumentoida saavutettavuudeltaan tuettuja tapoja käyttää verkkoteknologioita. Dokumentaatiossa tulisi kuitenkin kaikkien teknologioiden käyttötapojen täyttää edellä kuvattu saavutettavuudeltaan tuetun teknologian määritelmä.

Sama suhteellinen järjestys (same relative order)

Sama sijainti suhteessa muihin elementteihin.

HUOMAUTUS

Elementtien ajatellaan olevan samassa suhteellisessa järjestyksessä siinäkin tapauksessa, kun muita elementtejä lisätään alkuperäiseen järjestykseen tai poistetaan siitä. Esimerkiksi laajennettavaan navigaatiovalikkoon voi ilmestyä yksi tarkkuustaso lisää tai toissijainen navigointiosio voidaan lisätä valikon lukemisjärjestykseen.

Sama toiminnallisuus (same functionality)

Tuottaa käytettäessä saman lopputuloksen.

Yhdellä verkkosivulla olevan ”Etsi”-painikkeen ja toisella verkkosivulla olevan ”Hae”-painikken yhteydessä on syötekenttä hakutermin antamiseksi, ja molemmat näyttävät listan hakutermiin liittyviä aiheita. Tässä tapauksessa lähetyspainikkeilla on sama toiminnallisuus, mutta ne on nimetty epäjohdonmukaisesti.

Sisältö (verkkosisältö) (content [Web Content])

Informaatio ja aistinvarainen kokemus, joka viestitään käyttäjälle käyttäjäagenttia käyttäen, mukaan lukien sisällön rakenteen, esitystavan ja vuorovaikutukset määrittävä koodi tai merkkaus.

Suhteellinen luminanssi (relative luminance)

Minkä tahansa väriavaruuden pisteen suhteellinen kirkkaus, normalisoituna välille 0 tummimmalle mustalle ja 1 kirkkaimmalle valkoiselle.

HUOMAUTUS

Värin suhteellinen luminanssi määritellään sRGB-väriavaruudelle seuraavasti: L = 0.2126 * R + 0.7152 * G + 0.0722 * B, missä R, G ja B määritellään seuraavasti:

jos RsRGB <= 0.03928 niin R = RsRGB/12.92 muutoin R = ((RsRGB+0.055)/1.055) ^ 2.4
jos GsRGB <= 0.03928 niin G = GsRGB/12.92 muutoin G = ((GsRGB+0.055)/1.055) ^ 2.4
jos BsRGB <= 0.03928 niin B = BsRGB/12.92 muutoin B = ((BsRGB+0.055)/1.055) ^ 2.4

ja RsRGB, GsRGB, ja BsRGB määritellään seuraavasti:

RsRGB = R8bit/255
GsRGB = G8bit/255
BsRGB = B8bit/255

Merkki ”^” on potenssiinkorotusoperaattori. (Kaava on peräisin lähteistä [sRGB »] ja [IEC-4WD »]).

HUOMAUTUS

Lähes kaikki tänä päivänä käytetyt järjestelmät, joita käytetään verkkosisällön tarkasteluun, olettavat sRGB-koodausta. Ellei ole tiedossa, että muuta väriavaruutta käytetään sisällön käsittelyyn ja esittämiseen, sisällöntuottajien tulisi arvioida saavutettavuutta sRGB-väriavaruutta käyttäen. Jos käytössä on muita väriavaruuksia, katso Understanding Success Criterion 1.4.3 ».

HUOMAUTUS

Jos ditterointia (dithering, suom.huom.) tapahtuu perille toimittamisen jälkeen, käytetään lähdetiedon väriarvoa. Väreille, jotka on ditteroitu lähteessä, tulisi käyttää ditteroitujen värien keskiarvoja (keskimääräinen R, keskimääräinen G ja keskimääräinen B).

HUOMAUTUS

Saatavilla on työkaluja, jotka suorittavat automaattisesti kontrastin ja välkkymisen testeihin liittyvät laskelmat.

HUOMAUTUS

Saatavilla on englanninkielinen MathML-versio suhteellisen luminanssin määritelmästä, katso MathML version of the relative luminance definition ».

Suhteet (relationships)

Sisällön tiettyjen osien välille luodut merkitykseen liittyvät yhteydet.

Suora (live)

Reaalimaailman tapahtumasta taltioitu informaatio, joka lähetetään vastaanottajalle korkeintaan lähetystekniikkaan liittyvällä aikaviiveellä.

HUOMAUTUS

Lähetyksen aikaviive on lyhyt (yleensä automatisoitu) viive, jota käytetään esimerkiksi siksi, että lähettäjällä olisi aikaa ajoittaa tai sensuroida audioraita (tai videoraita), mutta joka ei tarjoa riittävästi aikaa merkittävään editointiin.

HUOMAUTUS

Jos informaatio on täysin tietokoneen tuottamaa, kyseessä ei ole suora lähetys.

Synkronoitu media (synchronized media)

Audio tai video, joka informaation esittämiseksi on synkronoitu toisen formaatin kanssa tai joka on synkronoitu yhdessä aikasidonnaisten vuorovaikutteisten komponenttien kanssa, paitsi jos media on tekstin mediavastine, joka on selvästi merkitty sellaiseksi.

Syötevirhe (input error)

Käyttäjän syöttämä informaatio, jota ei hyväksytä.

HUOMAUTUS

Tämä sisältää:

Tiedot, jotka verkkosivu vaatii, mutta joita käyttäjä ei syötä.
Tiedot, jotka käyttäjä on syöttänyt, mutta jotka eivät täytä datan muodolle tai arvoalueille asetettuja vaatimuksia.

Tallennettu (prerecorded)

Informaatio, joka ei ole suorana lähetettävää.

Tauotettu (paused)

Pysäytetty käyttäjän pyynnöstä ja jatkettu vasta käyttäjän pyynnöstä.

Teknologia (verkkosisältö) (technology [Web content])

Mekanismi, jonka avulla koodataan ohjeita käyttäjäagenttien esitettäväksi, soitettavaksi tai suoritettavaksi.

HUOMAUTUS

Näissä ohjeissa käytettyinä sanat ”verkkoteknologia” ja ”teknologia” (yksin käytettynä) viittaavat verkkosisältöteknologioihin.

HUOMAUTUS

Verkkosisältöteknologioihin voidaan lukea merkkauskielet, dataformaatit tai ohjelmointikielet, joita sisällöntuottajat käyttävät yksin tai yhdistelminä tuottaakseen loppukäyttäjän käyttökokemuksia, jotka vaihtelevat staattisista verkkosivuista synkronoituihin mediaesityksiin ja dynaamisiin verkkosovelluksiin.

HUOMAUTUS

Tavanomaisia esimerkkejä verkkosisältöteknologioista ovat HTML, CSS, SVG, PNG, PDF, Flash ja JavaScript.

Teksti (text)

Kirjoitusmerkkien sarja, joka voidaan selvittää ohjelmallisesti, ja sarja ilmaisee jotain luonnollisella kielellä.

Tekstilohkot (blocks of text)

Enemmän kuin yksi lause tekstiä.

Tekstin mediavastine (media alternative for text)

Media, joka ei esitä enempää informaatiota kuin mitä tekstiin jo sisältyy (suoraan tai tekstivastineiden muodossa).

HUOMAUTUS

Tekstin mediavastine tarjotaan niille, jotka hyötyvät tekstin vaihtoehtoisesta esitystavasta. Tekstin mediavastineet voivat olla pelkkää audiota, pelkkää videota (mukaan lukien viittomista esittävä video) tai sekä audiota että videota.

Tekstitys (captions)

Synkronoitu visuaalinen vastine tai tekstivastine sekä puhutulle että ei-puhutulle ääni-informaatiolle, jota tarvitaan mediasisällön ymmärtämiseen.

HUOMAUTUS

Tekstitys on pelkän dialogin perusteella kuvaan liitetyn tekstin kanssa samanlaista, paitsi että tekstitys ei välitä vain puhutun dialogin keskustelun sisältöä, vaan myös vastineita dialogiin sisältymättömälle ääni-informaatiolle, jota tarvitaan ohjelmasisällön ymmärtämiseen, mukaan lukien äänitehosteet, musiikki, nauru, puhujan tunnistaminen ja sijainti.

HUOMAUTUS

Erikseen talletetut tekstitykset (Closed Captions) ovat vastaavanlaisia ja voidaan kytkeä päälle ja pois joissakin toistolaitteissa.

HUOMAUTUS

Ns. poltetut tekstitykset (Open Captions) ovat tekstitystä, jota ei voida kytkeä pois päältä. Esimerkiksi, jos tekstitys on visuaalisesti vastaavaa tekstiä esittävien kuvien kanssa videoon upotettuna.

HUOMAUTUS

Tekstityksen ei pitäisi haitata tai peittää oleellista ääni- tai kuvainformaatiota.

HUOMAUTUS

Joissakin maissa tekstitystä kutsutaan kuvaan liitettäväksi tekstiksi (subtitle).

HUOMAUTUS

Kuvailutulkkaus voidaan, mutta sitä ei tarvitse tekstittää, sillä se on kuvaus informaatiosta, joka on jo esillä visuaalisessa muodossa.

Tekstivastine (text alternative)

Teksti, joka on ohjelmallisesti liitetty ei-tekstimuotoiseen sisältöön tai johon on viitattu tekstistä, joka on ohjelmallisesti liitetty ei-tekstimuotoiseen sisältöön. Ohjelmallisesti liitetty teksti on tekstiä, jonka sijainti voidaan ohjelmallisesti selvittää ei-tekstuaalisesta sisällöstä.

Kaaviokuva on selitetty tekstimuotoisena kaaviota seuraavassa kappaleessa. Kaavion lyhyt tekstivastine ilmoittaa, että selitys sijaitsee kaavion jälkeen.

HUOMAUTUS

Katso Understanding Text Alternatives » saadaksesi lisätietoja.

Tekstiä esittävä kuva (image of text)

Teksti, joka on renderöity ei-tekstuaaliseen muotoon (esim. kuvaksi) tietyn visuaalisen efektin tuottamiseksi.

HUOMAUTUS

Tämä ei koske tekstiä kuvassa, jossa on muuta merkittävää visuaalista sisältöä.

Henkilön nimi nimikyltissä, joka näkyy valokuvassa.

Tietty aistinvarainen kokemus (specific sensory experience)

Aistinvarainen kokemus, joka ei ole yksinomaan esteettinen ja joka ei pääasiallisesti välitä tärkeää informaatiota tai toteuta toiminnallisuutta.

Esimerkkeihin luetaan mukaan huiluesitys, visuaaliset taideteokset jne.

Tila (state)

Dynaaminen ominaisuus, joka ilmaisee käyttöliittymäkomponentin piirteitä, jotka voivat muuttua käyttäjän toiminnan tai automaattisten prosessien seurauksena.

Tilat eivät vaikuta komponentin luonteeseen vaan ilmaisevat komponenttiin liittyvää dataa tai mahdollisuuksia vuorovaikutukseen komponentin kanssa. Esimerkiksi kohdistus, hiiren vieminen komponentin päälle, valinta, painallus, rastittaminen, vierailtu/ei vierailtu, ja laajennettu/pienennetty.

Tilasta kertova viesti (status message)

Sisällön muutos, joka ei ole kontekstin muutos, ja joka tarjoaa käyttäjälle tietoa toiminnon onnistumisesta tai tuloksista, sovelluksen odotustilasta, prosessin edistymisestä tai jos on tapahtunut virheitä.

Toiminnallisuus (functionality)

Prosessit ja lopputulokset, jotka ovat saavutettavissa käyttäjän suorittamien toimintojen avulla.

Tyylimääritys (style property)

Ominaisuus, jonka arvo määrittelee sisältöelementtien esitystavan (esim. fontti, väri, koko, sijainti, marginaali, äänenvoimakkuus, synteettisen puheen prosodia) kun ne renderöidään (esim. näytöllä, kaiuttimen kautta, pistenäytössä) käyttäjäagentin toimesta.

Tyylimääritykset voivat olla peräisin eri lähteistä:

Käyttäjäagentin oletustyylimääritykset: tyylien oletusarvot tilanteessa, jos sisällön tuottajan tai käyttäjän määrityksiä ei ole. Jotkin verkkosisällön teknologiat määrittelevät oletusrenderöinnin, jotkin eivät.
Sisällöntuottajan tyylit: Tyylimääritykset, jotka ovat sisällön tuottajan määrittelemiä sisällön yhteydessä (esim. ns. inline-tyylimääritykset, sisällöntuottajan tyylisivut).
Käyttäjän tyylit: Tyylimääritykset käyttäjän toimesta (esim. käyttäjäagentin käyttöliittymäominaisuudet, käyttäjän tyylisivut).

Täydentävä sisältö (supplemental content)

Ylimääräinen sisältö, joka havainnollistaa tai selventää ensisijaista sisältöä.

Esim:

Verkkosivun ääniversio.
Monimutkaisen prosessin havainnollistus.
Kappale, joka tarjoaa yhteenvedon tieteellisen tutkimuksen tuloksista ja suosituksista.

Täyttää onnistumiskriteerin (satisfies a success criterion)

Kun onnistumiskriteeriä sovelletaan sivuun, se ei saa arvoa ”hylätty”.

Vastine aikasidonnaiselle medialle (alternative for time-based media)

Dokumentti, joka sisältää oikein järjestetyt tekstikuvaukset aikasidonnaisesta visuaalisesta ja auditiivisestä informaatiosta sekä tarjoaa tavan saavuttaa mikä tahansa aikasidonnaisen vuorovaikutuksen tulos.

HUOMAUTUS

Käsikirjoitus, jota on käytetty synkronoidun mediasisällön luomiseksi, täyttäisi tämän määritelmän ainoastaan, mikäli se korjattaisiin tarkasti vastaamaan lopullista synkronoitua mediaa editoinnin jälkeen.

Verkkosivu (Web page)

Ei-upotettu resurssi, joka on saatu yhden URI:n kautta HTTP:tä käyttäen, sekä mitkä tahansa muut resurssit, joita on käytetty renderöinnissä tai tarkoitettu renderöitäväksi yhdessä sen kanssa asiakassovelluksessa.

HUOMAUTUS

Vaikkakin mitä tahansa ”muita resursseja” renderöitäisiin yhdessä ensisijaisen resurssin kanssa, niitä ei välttämättä renderöitäisi samanaikaisesti.

HUOMAUTUS

Näiden ohjeidenmukaisuuden arvioinnin takia resurssin täytyy olla ”ei-upotettu” ohjeidenmukaisuuden puitteissa, jotta sitä pidettäisiin verkkosivuna.

Verkkodokumentti sisältäen kaikenlaisia upotettuja kuvia ja mediaa.

Verkkosähköpostiohjelma, joka on rakennettu käyttäen Asynchronous JavaScript ja XML (AJAX) -tekniikoita. Ohjelma sijaitsee täysin osoitteessa http://example.com/mail, mutta sisältää tulevan postin inbox-laatikon, alueen osoitetiedoille sekä kalenterin. Annetut linkit tai nappulat aikaansaavat inbox-, osoite- tai kalenterinäkymän esittämisen, mutta eivät muuta URI:a tai sivua kokonaisuutena.

Mukautettava portaalisivusto, missä käyttäjät voivat valita esitettävän sisällön eri sisältömoduulien joukosta.

Kun siirryt osoitteeseen ”http://shopping.example.com/” selaimessasi, saavut elokuvanomaiseen vuorovaikutteiseen ostosympäristöön, missä liikut visuaalisesti ympäri kauppaa, vetäen tuotteita ympärilläsi olevista hyllyistä edessäsi olevaan visuaaliseen ostoskärryyn. Tuotteen napsauttaminen käynnistää tuote-esittelyn ja esittää tuotekuvauksen vieressä leijuvana esitteenä. Tämä voisi olla yhdestä sivusta koostuva verkkopalvelu tai vain yksi sivu verkkopalvelussa.

Verkkosivujen joukko (set of web pages)

kokoelma verkkosivuja, joilla on yhteinen tarkoitus ja jotka ovat saman kirjoittajan, ryhmän tai organisaation tekemiä.

Esimerkkinä mm. julkaisu, joka on jaettu useaksi verkkosivuksi, jossa jokainen sivu sisältää yhden luvun tai muun merkittävän osan työstä. Julkaisu on loogisesti yhtenäinen kokonaisuus ja sisältää navigointitoiminnot, joiden kautta mahdollistetaan pääsy koko verkkosivujen joukkoon.

HUOMAUTUS

Eri kieliversiot tulkittaisiin eri joukoiksi verkkosivuja.

Video (video)

Liikkuvien tai peräkkäisten kuvien teknologia.

HUOMAUTUS

Video voi koostua animoiduista tai valokuvatuista kuvista tai molemmista.

Viittomakieli (sign language)

Kieli, joka käyttää merkitysten välittämiseen käsien liikkeiden, kasvonilmeiden tai vartalon asentojen yhdistelmiä.

Viittomakielinen tulkkaus (sign language interpretation)

Kielen, yleensä puhutun kielen, käännös viittomakielelle.

HUOMAUTUS

Varsinaiset viittomakielet ovat riippumattomia kieliä, jotka eivät liity saman maan tai alueen puhuttuihin kieliin.

Vilkkuminen (blinking)

Kahden visuaalisen tilan vaihtelu tavalla, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota.

HUOMAUTUS

Katso myös välähdys. On mahdollista, että jokin on riittävän suuri ja vilkkuu riittävän kirkkaasti sopivalla taajuudella siten, että se voidaan luokitella myös välähdykseksi.

Visuaalisesti mukautettava (visually customized)

Fontti, koko, väri ja tausta voidaan määritellä.

Välähdys (flash)

Kaksi vastakkaista suhteellisen luminanssin muutosta, jotka voivat aiheuttaa sairauskohtauksia joillekin ihmisille silloin, kun muutokset ovat tarpeeksi voimakkaita ja sopivalla taajuusalueella.

HUOMAUTUS

Katso yleisen välähdyksen ja punaisen välähdyksen raja-arvot saadaksesi informaatiota sellaisista välähdyksistä, jotka eivät ole sallittuja

HUOMAUTUS

Katso myös vilkkuminen.

Yksinomaan koriste (pure decoration)

Palvelee vain esteettistä tarkoitusta, ei välitä informaatiota eikä sisällä toiminnallisuutta.

HUOMAUTUS

Teksti on yksinomaan koristeellista, mikäli sanat voidaan vaihtaa tai niiden järjestystä voidaan muuttaa ilman, että tarkoitus muuttuu.

Sanakirjan kansisivu, jonka taustalla on satunnaisia sanoja hyvin vaalealla tekstillä.

Yksi osoitin (single pointer)

Osoitinlaitteen syöte, joka kohdistuu vain yhteen pisteeseen näytöllä, mukaan lukien yksittäiset napautukset tai klikkaukset, kaksoisnapautukset ja -klikkaukset, pitkät painallukset ja reittiin perustuvat eleet.

Yleisen välähdyksen ja punaisen välähdyksen raja-arvot (general flash and red flash thresholds)

Välähdys tai nopeasti muuttuva kuvasarja on alle raja-arvon (eli sisältö hyväksytään), jos jokin seuraavista pitää paikkansa:

Yhden sekunnin aikana tapahtuu enintään kolme yleistä välähdystä ja/tai enintään kolme punaista välähdystä.
Samanaikaisesti tapahtuvien välähdysten yhteenlaskettu ala ei tavanomaisella katseluetäisyydellä ole enempää kuin 0,006 steradiaania yhdenkään 10 asteen näkökentän sisällä näytöllä (25 % mistä tahansa 10 asteen näkökentästä näytöllä).
Yleinen välähdys määritellään kahtena vastakkaisena suhteellisen luminanssin muutoksena, joka on 10% tai enemmän suhteellisen luminanssin maksimiarvosta, missä tummemman kuvan suhteellinen luminanssi on alle 0,80 ja missä ”kaksi vastakkaista muutosta” tarkoittaa kirkastumista, jota seuraa tummentuminen, tai tummentumista, jota seuraa kirkastuminen, ja
Punainen välähdys määritellään parina vastakkaisia muutoksia, joissa esiintyy kirkasta punaista.

Poikkeus: Raja-arvoa ei ylitä hienojakoinen ja muodoltaan tasapainoinen välkkyminen kuten valkoinen kohina tai sellainen vaihteleva shakkikuvio, jonka ”ruutujen” sivut ovat pienempiä kuin 0,1 astetta (näkökentässä tyypillisellä katseluetäisyydellä).

HUOMAUTUS

Tyypilliselle ohjelmistolle tai verkkosisällölle hyvän arvion 10 asteen näkökentästä standardilla näyttökoolla ja katseluetäisyydellä (esim. 15–17 tuuman näytöllä 56–66 senttimetrin etäisyydellä) tarjoaa millä tahansa kohtaa näyttöä oleva 341 x 256 pikselin suorakaide, kun sisältöä tarkastellaan 1024 x 769 pikselin tarkkuudella. (Samaa sisällön rendreröintiä esittävät korkeamman resoluution näytöt tuottavat pienempiä ja turvallisempia kuvia, joten raja-arvojen määrittelyssä käytetään pienempiä resoluutioita.)

HUOMAUTUS

Muutos on suhteellisen luminanssin (tai suhteellisen luminanssin/värin punaisessa välähdyksessä) vaihtelu kahden vierekkäisen huipun ja laakson välillä suhteellisen luminanssin kuvaajassa (tai suhteellisen luminanssin/värin punaisessa välähdyksessä) ajan suhteen. Välähdys koostuu kahdesta vastakkaisesta muutoksesta.

HUOMAUTUS

Nykyinen työmääritelmä liittyen käsitteeseen ”kaksi vastakkaista muutosta, joissa esiintyy kirkasta punaista” on R/(R+ G + B) >= 0,8 joko toiselle tai molemmille tiloille kussakin muutoksessa, ja muutos arvossa (R-G-B)x320 on > 20 molemmissa muutoksissa (termin (R-G-B)x320 negatiiviset arvot asetetaan nollaksi). Arvot R, G, B vaihtelevat välillä 0–1 kuten “suhteellisen luminanssin” määritelmässä. [HARDING-BINNIE »]

HUOMAUTUS

On olemassa työkaluja, jotka suorittavat analyysin näytöltä kaapatusta videosta. Työkaluja ei kuitenkaan tarvita tämän ehdon arvioimiseen, jos välähdyksiä tapahtuu korkeintaan 3 kertaa sekunnissa. Sisältö läpäisee automaattisesti (katso huomautukset 1 ja 2 edellä).

Yleisesti ottaen epäselvä käyttäjille (ambiguous to users in general)

Merkitystä ei voida selvittää linkistä eikä kaikesta käyttäjälle linkin kanssa samanaikaisesti esitettävästä verkkosivulla olevasta informaatiosta (eli lukijat, joilla ei ole vammaa tai rajoitetta, eivät tietäisi mitä linkki tekisi ennen kuin he aktivoisivat sen).

Sana guava on seuraavassa lauseessa linkki: ”Guava on eräs merkittävimmistä vientituotteistamme”. Linkki voisi johtaa guavan määritelmään, taulukkoon, jossa luetellaan viedyn guavan määrä, tai valokuvaan, joka esittää ihmisiä viljelemässä guavaa. Ennen linkin aktivoimista kaikki lukijat olisivat epävarmoja asiasta eikä henkilö, jolla on jokin vamma tai rajoite, olisi tässä yhtään muita epäedullisemmassa asemassa.

Ylös-tapahtuma (up-event)

Alustan tapahtuma, joka ilmenee, kun osoitinlaitteen valintatoiminto lopetetaan.

Ylös-tapahtumalla voi olla ei nimet eri alustoilla, kuten “touchend” tai “mouseup”.

7. Syötteen tarkoitukset käyttöliittymäkomponenteissa

Tämä osio sisältää listauksen yleisistä käyttöliittymäkomponenttien syötteiden tarkoituksista. Alla olevat termit eivät ole avainsanoja, joita on pakko käyttää. Sen sijaan ne kuvaavat käyttötarkoituksia, jotka olisi huomioitava verkkosivuston käyttämässä luokittelussa. Sisällön tuottajan tulee merkitä kentät valitun luokittelun mukaisesti kuvaamaan käyttötarkoitusta. Käyttäjäagentit ja avustavat teknologiat voivat tämän avulla mukauttaa esitystapaa käyttäjän tarpeiden mukaisesti niin, että yhä useammat voivat ymmärtää ja käyttää sisältöä.

HUOMAUTUS

Syötteen tarkoitusten lista on peräisin HTML 5.2 -määrittelydokumentin lomakekenttien automaattisen täydentämisen osiosta » (englanniksi), mutta on tärkeää huomata, että eri teknologioissa voi olla määriteltynä vain osa allaolevista käsitteistä. Vain käsitteet, jotka vastaavat merkityksiä allaolevassa listassa tulee määritellä.

Seuraavat syötekenttien tarkoitukset liittyvät sisällön käyttäjään ja kuuluvat vain kyseisen henkilön tietoihin.

name – Koko nimi
honorific-prefix – Etuliite tai titteli (esim. ”Herra”, ”Neiti” tai ”Prof.”)
given-name – Etunimi
additional-name – Muut etunimet (toinen tai kolmas nimi)
family-name – Sukunimi
honorific-suffix – Loppuliite (esim. ”Jr.”, ”B.Sc.”, ”MBASW”, ”II”)
nickname – Lempinimi, kutsumanimi tai näytettävä nimi (nick). Tyypillisesti lyhyt nimi, jota käytetään koko nimen sijasta
organization-title – Ammattinimike (esim. ”Kehittäjä”, ”Varajohtaja”, ”Erityisasiantuntija”)
username – Käyttäjänimi
new-password – Uusi salasana (esim. käyttäjätunnuksen luomisessa tai kun vaihdetaan salasana)
current-password – Nykyinen salasana username -kohdan tunnukselle (esim. kun kirjaudutaan sisään)
organization – Yrityksen tai yhteisön nimi, joka vastaa henkilön tietoja muissa kentissä
street-address – Katuosoite (monirivinen, rivinvaihdot säilytetään)
address-line1 – Katuosoite (yksi rivi per kenttä, rivi 1)
address-line2 – Katuosoite (yksi rivi per kenttä, rivi 2)
address-line3 – Katuosoite (yksi rivi per kenttä, rivi 3)
address-level4 – Tarkin hallinnollisen alueen taso osoitteissa, joissa on neljä hallinnollista tasoa
address-level3 – Kolmas hallinnollisen alueen taso osoitteissa, joissa on kolme tai useampia hallinnollista tasoa
address-level2 – Toinen hallinnollisen alueen taso osoitteissa, joissa on kaksi tai useampia tasoa. Maissa, joissa on kaksi hallinnollista tasoa, tämä on useimmiten kaupunki, kunta tai postitoimipaikka, josta katuosoite löytyy
address-level1 – Laajin hallinnollinen alue osoitteessa, ts. maakunta, osavaltio tms., mikäli käytössä, esimerkiksi Yhdysvalloissa tämä on osavaltio, Sveitsissä kantoni, Iso-Britanniassa postikunta (post town)
country – Maatunnus
country-name – Maan nimi
postal-code – Postinumero, ZIP-koodi, CEDEX-koodi (jos CEDEX, lisää ”CEDEX” ja dissement address-level2 -kenttään, jos tarpeellista)
cc-name – Koko nimi maksuvälineessä
cc-given-name – Etunimi maksuvälineessä
cc-additional-name – Toiset etunimet tai lisänimet maksuvälineessä
cc-family-name – Sukunimi maksuvälineessä
cc-number – Numerosarja tai muu tunniste maksuvälineessä (esim. luottokortin numero)
cc-exp – Maksuvälineen vanhentumispäivämäärä
cc-exp-month – Kuukausi maksuvälineen vanhentumispäivämäärässä
cc-exp-year – Vuosi maksuvälineen vanhentumispäivämäärässä
cc-csc – Maksuvälineen turvakoodi (tunnetaan nimillä “card security code (CSC)”, “card validation code (CVC)”, “card verification value (CVV)”, “signature panel code (SPC)”, “credit card ID (CCID)” jne.)
cc-type – Maksuvälineen tyyppi
transaction-currency – Käyttäjän toivoma maksun valuutta
transaction-amount – Käyttäjän toivoma maksun summa (esim. tarjous tai loppusumma)
language – Käyttäjän ensisijainen kieli
bday – Syntymäaika
bday-day – Syntymäajan päiväosa
bday-month – Syntymäajan kuukausiosa
bday-year – Syntymäajan vuosiosa
sex – Sukupuoli (esim. nainen, Fa’afafine)
url – Verkkosivu, joka vastaa yrityksen, henkilön, osoitteen tai muun yhteystietoihin liittyvän tahon verkkosivuja
photo – Valokuva, kuvake tai muu kuva, joka liittyy yritykseen, henkilöön, osoitteeseen tai muihin yhteystietoihin
tel – Koko puhelinnumero, mukaan lukien maakoodi
tel-country-code – Puhelinnumeron maakoodi
tel-national – Puhelinnumero ilman maakoodia, mukaan lukien maan sisäinen etuliite, jos tarpeellista
tel-area-code – Puhelinnumeron suuntanumero
tel-local – Puhelinnumero ilman maakoodia tai suuntanumeroa
tel-local-prefix – Ensimmäinen puhelinnumeron osa suuntanumeron jälkeen, jos numero on kahdessa osassa
tel-local-suffix – Puhelinnumeron toinen osa suuntanumeron jälkeen, jos numero on kahdessa osassa
tel-extension – Puhelinnumeron sisäinen lisäosa
email – Sähköpostiosoite
impp -URL, joka kuvaa pikaviestiprotokollan kohdetta (esim. ”aim:goim?screenname=example” tai ”xmpp:fred@example.net”)

WCAG 2.1 -ohjeistus

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.1

Sisällysluettelo

Johdanto

0.1. Tämän sivun linkityksestä ja termeistä

0.2 WCAG 2:n taustaa

0.3 WCAG 2 -ohjeistuksen tasot

0.4 WCAG 2.1:tä täydentävä dokumentaatio

0.5 Vaatimukset WCAG 2.1:lle

0.6 Ero WCAG 2.0:aan

0.6.1. WCAG 2.1:n uudet ominaisuudet

0.6.2. Numerointi WCAG 2.1:ssä

0.6.3. WCAG 2.1:n noudattaminen

0.7. Saavutettavuusohjeiden uudemmat versiot

1. Havaittava

Ohje 1.1. Tekstivastineet

Onnistumiskriteeri 1.1.1. Ei-tekstuaalinen sisältö

Ohje 1.2. Aikasidonnainen media

Onnistumiskriteeri 1.2.1. Pelkkä audio tai pelkkä video (tallennettu)

Onnistumiskriteeri 1.2.2. Tekstitys (tallennettu)

Onnistumiskriteeri 1.2.3. Kuvailutulkkaus tai mediavastine (tallennettu)

Onnistumiskriteeri 1.2.4. Tekstitys (suorissa lähetyksissä)

Onnistumiskriteeri 1.2.5 Kuvailutulkkaus (tallennettu)

Onnistumiskriteeri 1.2.6. Viittomakieli (tallennettu)

Onnistumiskriteeri 1.2.7. Pidennetty kuvailutulkkaus (tallennettu) tallennetulle

Onnistumiskriteeri 1.2.8. Mediavastine (tallennettu)

Onnistumiskriteeri 1.2.9. Pelkkä audio (suorissa lähetyksissä)

Ohje 1.3. Mukautettava

Onnistumiskriteeri 1.3.1. Informaatio ja suhteet

Onnistumiskriteeri 1.3.2. Merkitykseen vaikuttava järjestys

Onnistumiskriteeri 1.3.3. Aistinvaraiset ominaispiirteet

Onnistumiskriteeri 1.3.4. Asento

Onnistumiskriteeri 1.3.5. Määrittele syötteen tarkoitus

Onnistumiskriteeri 1.3.6. Määrittele tarkoitus

Ohje 1.4. Erottuva

Onnistumiskriteeri 1.4.1. Värien käyttö

Onnistumiskriteeri 1.4.2. Audion kontrollointi

Onnistumiskriteeri 1.4.3. Kontrasti (minimi)

Onnistumiskriteeri 1.4.4. Tekstin koon muuttaminen

Onnistumiskriteeri 1.4.5. Tekstiä esittävät kuvat

Onnistumiskriteeri 1.4.6. Kontrasti (parannettu)

Onnistumiskriteeri 1.4.7 Hiljainen taustaääni tai ei taustaääntä

Onnistumiskriteeri 1.4.8. Visuaalinen esitystapa

Onnistumiskriteeri 1.4.9. Tekstiä esittävät kuvat (ei poikkeusta)

Onnistumiskriteeri 1.4.10. Responsiivisuus

Onnistumiskriteeri 1.4.11. Ei-tekstimuotoisen sisällön kontrasti

Onnistumiskriteeri 1.4.12. Tekstin välistys

Onnistumiskriteeri 1.4.13. Sisältö osoitettaessa tai kohdistettaessa

2. Hallittava

Ohje 2.1. Käytettävissä näppäimistöltä

Onnistumiskriteeri 2.1.1. Näppäimistö

Onnistumiskriteeri 2.1.2. Ei näppäimistöansaa

Onnistumiskriteeri 2.1.3. Näppäimistö (ei poikkeuksia)

Onnistumiskriteeri 2.1.4. Yhden merkin pikanäppäimet

Ohje 2.2. Tarpeeksi aikaa

Onnistumiskriteeri 2.2.1. Säädettävä ajoitus

Onnistumiskriteeri 2.2.2. Tauota, pysäytä, piilota

Onnistumiskriteeri 2.2.3. Ei ajoitusta

Onnistumiskriteeri 2.2.4. Keskeytykset

Onnistumiskriteeri 2.2.5. Uudelleentunnistautuminen

Onnistumiskriteeri 2.2.6. Aikakatkaisut

Ohje 2.3. Sairauskohtaukset

Onnistumiskriteeri 2.3.1. Kolme välähdystä tai alle raja-arvon

Onnistumiskriteeri 2.3.2. Kolme välähdystä

Onnistumiskriteeri 2.3.3. Animaatio vuorovaikutuksen yhteydessä

Ohje 2.4. Navigoitava

Onnistumiskriteeri 2.4.1. Ohita lohkot

Onnistumiskriteeri 2.4.2. Sivuotsikot

Onnistumiskriteeri 2.4.3. Kohdistusjärjestys

Onnistumiskriteeri 2.4.4. Linkin tarkoitus (kontekstissa)

Onnistumiskriteeri 2.4.5. Useita tapoja

Onnistumiskriteeri 2.4.6. Otsikot ja nimilaput

Onnistumiskriteeri 2.4.7. Näkyvä kohdistus

Onnistumiskriteeri 2.4.8. Sijainti

Onnistumiskriteeri 2.4.9. Linkin tarkoitus (vain linkistä)

Onnistumiskriteeri 2.4.10. Osioiden otsikot

Ohje 2.5. Syötetavat

Onnistumiskriteeri 2.5.1. Osoitineleet

Onnistumiskriteeri 2.5.2. Osoitinlaitteella tehdyn valinnan peruuttaminen

Onnistumiskriteeri 2.5.3. Nimilappu nimessä